Uudet hyvän edunvalvontatavan suositukset vahvistavat vastuullisen lobbauksen kulttuuria Suomessa – FA sitoutuu yhteisiin eettisiin käytäntöihin

“FA on kannattanut pitkään lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvän vaikuttamistyön läpinäkyvyyden lisäämistä Suomessa. Olemme julkaisseet vuodesta 2020 alkaen vuosittain lobbauksen avoimuustilinpäätöstä, jossa kerromme, keitä olemme lobanneet ja mistä aiheista Suomessa ja Brysselissä”, korostaa Finanssiala ry:n vaikuttamisesta vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula.

Vaikka lobbaus on Suomessa lähtökohtaisesti eettisesti korkealla tasolla, Yli-Huttula iloitsee siitä, että uudet suositukset tukevat entisestään avoimemman vaikuttamiskulttuurin kehittymistä.

”Lobbaus on merkittävä osa demokratiaa. Viisas päätöksentekijä kuuntelee ennen päätöksentekoa eri intressi- ja asiantuntijatahoja. Dialogi tarjoaa tietoa ja syventää käsityksiä päätösten merkityksestä ja vaikutuksista. Meidän lobbareiden on varmistettava kaikella tavalla, että vaikuttamistoiminta on vastuullista ja avointa”, hän painottaa.  

”Suosituksiin sisältyy esimerkiksi se, että lobbarit ilmoittavat avoimesti asiansa sekä julkaisevat mahdollisuuksien mukaan päättäjille suunnattujen viestien keskeiset sisällöt ja vaikuttamistyön materiaalit esimerkiksi verkkosivuillaan. Kerromme vaikuttamisen kohteille myös mahdolliset kaksoisroolimme päätöksentekijänä tai luottamushenkilönä, kun sillä on olennaista vaikutusta vaikuttamistoimintamme arviointiin”, kertoo Yli-Huttula, joka toimii avoimuusrekisterin neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Hyvän edunvalvontatavan suosituksilla voidaan myös edistää avoimuusrekisterilain tavoitteiden toteutumista. Alkuvuodesta käyttöön otettuun avoimuusrekisteriin ilmoituksen tekevät toimijat voivat ilmoittaa sitoutuvansa suosituksen noudattamiseen. Avoimuusrekisterin on rekisteröitynyt jo yli 900 toimijaa. Suositukset eivät ole oikeudellisesti velvoittavia.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) nimittämä avoimuusrekisterin neuvottelukunta kuuli suosituksia laatiessaan laajasti eri toimijoita. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös seurata ja kehittää avoimuusrekisterin toimintaa sekä määräajoin tarkistaa ja päivittää hyvän edunvalvontatavan suosituksia.