Helsingin ydinkeskusta tarvitsee kaksi autoliikenteen poikittaisyhteyttä – Kaivokatua ei saa sulkea autoilta
25.6.2024 13:02:00 EEST | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote
Helsingin kaupunki suunnittelee Kaivokadun katkaisemista autoliikenteeltä. Muutoksen jälkeen ydinkeskustan ainoaksi autoliikenteen poikittaisyhteydeksi jäisivät Esplanadit. Toimenpiteen vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna ei ole arvioitu.
Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Ne edellyttävät, että suunnitelmaluonnoksesta ja Kaivokadun muutosesityksestä tehdään liikenne- ja elinvoimavaikutusten arviointi, jossa muutosta verrataan nykyhetkeen.
Helsingin kaupungin muutosehdotuksen tavoitteena on parantaa ydinkeskustan kävelymahdollisuuksia ja lisätä viihtyisyyttä. Koska raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrä Kaivokadulla suunnitelmassa tuplaantuu, kävelyolosuhteet paranevat vain hieman. Ydinkeskustan ruuhkautuminen lisääntyisi ja liikennejärjestelmän toimivuus poikkeustilanteissa vaarantuisi.
Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt vastustavat Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Ne ovat antaneet Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle lausunnon ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta. Helsingin seudun kauppakamari, A. Ahlström Kiinteistöt, Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Senaatti-kiinteistöt edellyttävät, että suunnitelmaluonnoksesta ja Kaivokadun muutosesityksestä tehdään liikenne- ja elinvoimavaikutusten arviointi, jossa muutosta verrataan nykyhetkeen.
”Autoliikenteen kieltämisestä huolimatta Kaivokatu säilyisi vilkkaana liikenneväylänä. Raitiotiekiskojen ja pyöräteiden määrän tuplaantuminen tarkoittaa nykyistä enemmän raitiovaunuja ja pyöräilijöitä, jotka haittaavat kävelyä ja voivat vaarantaa kävelijöiden turvallisuutta. Muutos ei elinkeinoelämän mielestä parantaisi rautatieaseman ympäristön houkuttelevuutta tai toisi uusia alueen hyödyntämismahdollisuuksia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Helsinki on arvioinut oman liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen vaikutuksia puutteellisesti. Elinvoimavaikutuksia ja liikenteellisiä vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu suhteessa nykytilanteeseen. Lähtötilanteeksi on otettu 1+1-kaistaiseksi muutettu Kaivokatu, jota on verrattu Kaivokadun katkaisemiseen kokonaan autoliikenteeltä. Molemmat ovat hypoteettisia vaihtoehtoja.
”Vertailu ei anna oikeaa ja luotettavaa kuvaa suunnitelman vaikutuksista”, sanoo Lahtinen.
Suunnitelmassa ei ole riittävästi otettu huomioon huoltovarmuutta eikä Helsingin asemaa valtakunnan hallintopääkaupunkina. Poikkeustilanteissa tarvitaan vaihtoehtoisia ajoreittejä ja pysäköintimahdollisuuksia.
”Häiriöherkkä liikennejärjestelmä voi johtaa liikennekaaokseen, joka halvaannuttaa ylintä päätöksentekoa ja johtamista sekä pelastus- ja hälytysajoa. Häiriöherkkyyttä lisäävät erityisesti yksikaistaiset kadut, joilla ei ole tilaa väistämiselle”, sanoo johtaja Marko Härkönen Senaatti-kiinteistöistä.
Elinkeinoelämän näkökulmasta ydinkeskustan ylimitoitettuja ja vaikutuksiltaan riskialttiita muutoksia tulisi välttää. Helsingin ydinkeskustasta puuttuu nyt 20 miljoonaa asiointikäyntiä verrattuna tilanteeseen ennen koronaa. Niitä ei saada takaisin autosaavutettavuuden radikaalilla rajoittamisella, vaan ydinkeskustaa tulisi tarkastella toiminnallisena kokonaisuutena, jota kehitetään yhdessä.
”Kaupungin, kiinteistönomistajien ja yritysten yhdessä toteutettavat elinvoimaa lisäävät, välittömät toimet tulisi aloittaa nykyisistä, vielä hyödyntämättä jätetyistä kävelyalueista, joita ovat esimerkiksi Mikonkatu ja Keskuskatu. Samaan aikaan on varmistettava se, että pääsy pysäköintilaitoksiin saadaan kuntoon kehittämällä huoltotunnelia tai muita maanalaisia ratkaisuja”, sanoo Markku Lahtinen.
Lisätiedot:
Markku Lahtinen, vaikuttamistyön johtaja Helsingin seudun kauppakamari, markku.lahtinen@helsinki.chamber.fi, +358 50 571 3564
Marko Härkönen, johtaja, Senaatti-kiinteistöt, marko.harkonen@senaatti.fi, +358 40 546 6627
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markku LahtinenVaikuttamistyön johtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 50 571 3564markku.lahtinen@chamber.fiHeini LarrosViestintäjohtajaHelsingin seudun kauppakamari
Puh:+358 40 526 9728heini.larros@helsinki.chamber.fiKuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Ydinkeskustan elinvoima piristymässä – erityisesti vaatekauppa ja ravintola-ala kasvu-uralla21.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin ydinkeskustan liiketoiminta kehittyi monella mittarilla myönteisesti, vaikka vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä on neljänneksen jäljessä vuotta 2019, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Tekstiili-, vaate- ja jalkinekaupan liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana toista vuotta peräkkäin. Myös ravintola- ja majoitusalan yritykset ovat kasvu-uralla: ravintoloiden liikevaihto ydinkeskustassa on kasvanut vuonna 2025 lähes kymmenen prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Hotellien liikevaihto ylittää vuoden 2019 tason.
Ennakointikamari: Yhä useampi ammattiin valmistunut jatkaa ammattikorkeakouluun Uudellamaalla24.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakoulussa aloittaneista on kasvanut selvästi. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia. Myös ammattikorkeakouluun hakevissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 2010-luvulla kasvanut selvästi. Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattikorkeakoulusta useammin kuin opiskelijat yleensä. ”Uudenmaan tilastot osoittavat, että ammatillinen koulutus on toimiva väylä korkeakouluun. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut syventää osaamistaan ammattikorkeakoulussa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa opiskelu- ja työllisyystilannetta Uudellamaalla. Opiskelutiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun.
Helsingin seudun kauppakamarin 56 ratkaisuehdotusta Uudenmaan talouden edistämiseksi10.6.2026 13:31:14 EEST | Tiedote
Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.
Asiakaskokemusasiantuntija opettaa: Näin pyydät asiakkailtasi oikein palautetta29.4.2026 13:18:17 EEST | Tiedote
”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – Kotimaisen kysynnän vaisuus painaa näkymiä eniten31.3.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme