Kuiva kevät teki sen, että järvien vedenpinnat ovat nyt normaalia matalammalla Pirkanmaalla

Lunta oli talvella reippaasti, minkä vuoksi järvien vedenkorkeudet olivat paikoin hyvinkin korkealla vielä huhtikuun loppupuolella. Myös kevättulvahuiput nostivat luonnontilaisten järvien vedenpintoja keskimääräistä korkeammalle. Lämmin ja lähes sateeton toukokuu kuitenkin laski luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksia nopealla tahdilla keskimääräistä alemmalle tasolle. Erityisesti Tarjanteella ja Längelmävedellä vedenkorkeus on laskenut selvästi keskimääräistä alemmalle tasolle. Keurusselän vedenkorkeus on vielä keskimääräisellä tasolla.

Säännösteltyjen järvien, kuten Näsijärvi, Vanajavesi, Pyhäjärvi ja Kyrösjärvi, vedenpintaa on nostettu kesäkorkeuksiin. Säännöstelyjen järvien tulovirtaamat ovat tällä hetkellä keskimääräisellä tasolla.

Vettä voi haihtua jopa sentti päivässä

Lämpimät säät kasvattavat veden haihduntaa ja suurimmillaan järvistä haihtuu jopa senttimetri vettä joka päivä. Lisäksi kasvillisuus käyttää maaperän vettä ja haihduttaa siitä suuren osan, jolloin järviin valuva vesimäärä pienenee. Näistä syistä yksittäiset ja pienille alueille ulottuvat sateet eivät yleensä vaikuta merkittävästi järvien vedenkorkeuksiin kesäisin.

Säännöstellyillä järvillä vedenkorkeudet on helpompi pitää riittävällä tasolla kuivuudesta huolimatta juoksutuksia säätämällä. Tämän hetken ennusteiden mukaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat vahvasti laskusuunnassa.

− Näin kovilla helteillä vettä voi haihtua ainakin sentti päivässä. Ennusteiden mukaan vedenkorkeudet ovat kovasti laskusuunnassa. Tarvittaisiin hyvin sateista ajanjaksoa, jos luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien haluttaisiin nousevan, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Piia Tikka Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Juoksutuksien suuruudesta, vedenkorkeuksista ja määritetyistä vähimmäisjuoksutuksista on määrätty kunkin säännöstelypadon vesilain mukaisessa luvassa. Säännöstelyllä huomioidaan myös vesiluontoa ja vesien tilaa.

− Viimeistään loppukesästä myös säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet lähtevät laskusuuntaan. Mikäli tulee hyvin kuiva kesä, on todennäköistä, että vedenkorkeuksia on laskettava jo aikaisemmin, kertoo vesitalousasiantuntija Nina Parviola Pirkanmaan ELY-keskukselta.

Pohjavedenpinnat ovat hyvällä tasolla

Pienten pohjavesiesiintymien pinnat laskevat maan etelä- ja keskiosissa kesälle ominaiseen tapaan. Myös suurempien pohjavesimuodostumien pinnat ovat parhaillaan kääntyneet laskuun.

Pirkanmaalla pohjaveden pinnat nousivat huhti-toukokuulle saakka runsaiden lumien sulamisvesien imeydyttyä maaperään. Esimerkiksi Seitsemisen pohjaveden seuranta-asemalla Ylöjärvellä pohjaveden pinnat nousivat ajankohtaan nähden reilusti, eli noin 50 cm keskimääräistä korkeammalle. Seitsemisessä pohjaveden pinnankorkeudet nousivat pitkälle toukokuuhun, kunnes kääntyivät pieneen laskuun kesäkuun alkupuolella.

Oriveden Pyhälistön pohjaveden seuranta-asemalla pohjaveden pinnat olivat korkeimmillaan huhtikuun puolivälissä, jolloin vedenkorkeus nousi noin 30 cm keskimääräistä korkeammalle. Orivedellä pohjaveden pinnat kääntyivät jyrkkään laskuun huhti-toukokuun vaihteessa, kesäkuun alussa ne olivat noin 25 cm keskimääräistä matalammalla ajankohtaan nähden.

Pohjaveden pinnat laskevat tavallisesti läpi kesän. Lämmin sää ja kasvit lisäävät haihduntaa, jolloin pohjavettä muodostuu vähemmän. Syksyllä kasvukauden päättyessä vedenpinnat nousevat jälleen.
− Mikäli kesän aikana esiintyy runsaita sateita, voivat ne nostaa pohjaveden pintoja kesälläkin. Yleisesti ottaen pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin nopeammin ja voimakkaammin, kertoo pohjavesiasiantuntija Pilvi Kara Pirkanmaan ELY-keskukselta.