100 lajia -haaste on innostanut jo tuhansia kansalaisia tarkkailemaan luontoa - vielä ehdit osallistua
Luonnontieteellisen keskusmuseon keväällä käynnistyneessä 100 lajia -haasteessa pyritään havaitsemaan vähintään sata hyönteis-, kasvi- tai sienilajia vuoden loppuun mennessä. Kesä on parasta aikaa kasvien ja hyönteisten havainnointiin, ja sienikausi on vasta edessä.

100 lajia -haasteessa on yhteensä jo lähes 5000 osallistujaa, joista yli 100 on suorittanut haasteen - suorittajien määrä kasvaa joka päivä.
– Kiitos kaikille jo haasteeseen osallistuneille. Haasteeseen ehtii vielä hyvin osallistua nyt keskikesälläkin, kertoo hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä museosta, Luomuksesta.
Tähän mennessä haasteessa on havaittu 1183 hyönteislajia, 1471 kasvilajia ja 559 sienilajia.
Kasvihaaste on ollut eliöryhmistä suosituin. Havaituimpia lajeja ovat metsämänty, metsäkuusi ja kataja. Kärkisijoja tavoittelevat lisäksi mustikka, puolukka, metsähaapa, leskenlehti ja valkovuokko.
Hyönteishaaste on myös ollut suosittu. Eniten on havaittu helposti tunnistettavia perhosia, kuten sitruunaperhonen, nokkosperhonen ja suruvaippa. Myös esimerkiksi seitsenpistepirkkoja ja piha-ampiaisia on havaittu paljon.
Sienihaasteen suosio on ollut maltillisempi, ja kärkisijoilla ovat haavankeltajäkälä, kantokääpä ja sormipaisukarve.
– Kasvit ovat varmasti suosittuja sen takia, että moni tuntee niitä valmiiksi jonkun verran. Lisäksi niitä on helpompi havainnoida, kuin esimerkiksi hyönteisiä. Uskomme, että sienihaaste saa vielä lisää osallistujia kesän vaihtuessa syksyyn, kommentoi Saarinen.
Haasteen tavoite on innostaa kansalaisia luontoharrastuksen pariin sekä kannustaa kansalaistieteeseen. Luontohavaintoja voi ilmoittaa tarkemmin Suomen Lajitietokeskukseen osoitteessa Laji.fi. 100 lajia -haasteen sosiaalisessa mediassa esitellään ajankohtaisia havaintovinkkejä ja eri lajien tuntomerkkejä. Viestinnässä pyritään myös tuomaan esille ympäristömuutokseen ja luonnonsuojeluun liittyviä aiheita.
– Haaste sopii hyvin myös koululuokille tai muille ryhmille. Kannustammekin opettajia kokeilemaan haastetta oppilaittensa kanssa koko luokan voimin, rohkaisee Saarinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankkeen koordinaattori Ronja Saarinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, puh 040-4144272, ronja.s.saarinen@helsinki.fi
Tekninen avustaja Valeria Valanne, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, puh 044-0505523, valeria.valanne@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat

Linkit
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme