Muistisairaiden ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyssä ja hoidon laadussa näkyy hoivaköyhyyden merkkejä
26.6.2024 13:25:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin hoivakodeissa asuvien muistisairaiden henkilöiden kohtaamattomia hoidontarpeita läheisten näkökulmasta. Tulosten perusteella muistisairaan hoitoon pääseminen saattoi edellyttää paitsi mittavia hoidontarpeita ja avointa paikkaa, myös todentuneita riskejä. Lisäksi hoitopaikan saaminen ei kaikkien kohdalla johtanut tarpeita vastaavaan hoitoon.

Tampereen, Turun ja Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien hoivakotiasukkaiden läheisiä. Tutkijat halusivat selvittää, miltä hoitoon pääsy ja saatu hoito näyttävät Suomessa läheisten silmin katsottuna.
Tutkimuksessa hyödynnettiin professori Teppo Krögerin luomaa hoivaköyhyyden konseptia. Hoivaköyhyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö tarvitsee palveluita, mutta ei tarpeestaan huolimatta niitä saa.
Hoivaköyhyys voi kohdistua perustarpeisiin, kuten ravintoon, hygieniaan ja pukeutumiseen, arjen tarpeisiin, kuten lääkkeiden ottamiseen ja liikkumiseen ja sosioemotionaalisiin tarpeisiin. Absoluuttista hoivaköyhyyttä on, kun henkilö ei saa lainkaan hoitoa. Suhteellinen hoivaköyhyys, jota tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, viittaa puolestaan siihen, ettei saatu hoito vastaa hoidontarpeita.
Tutkijoiden haastattelemien läheisten näkökulmasta ympärivuorokautista hoitoa tarjotaan muistisairautta sairastavalle ihmisille vasta sitten, kun kaikki muut palvelut ovat osoittautuneet riittämättömäksi. Läheiset kuvasivat, miten hoivakotipaikan saaminen saattoi edellyttää sitä, että esimerkiksi vaaratilanteen riski oli jo käynyt toteen.
– Usein ympärivuorokautista hoitoa oli edeltänyt yksi tai useampi sairaalajakso. Moni läheinen kertoi myös omaishoitajien uupumisesta. Joissakin tapauksissa hoivakotipaikka oli mahdollistunut vasta sitten, kun omaishoitajan oma terveys oli heikentynyt siinä määrin, ettei tämä kyennyt enää hoitamaan muistisairasta läheistään, professori Jenni Kulmala Tampereen yliopistosta sanoo.
Osa läheisistä kuvasi ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä helpotuksena, mutta joidenkin kohdalla kohtaamattomia hoidontarpeita ja jopa kaltoinkohtelua koettiin myös hoivakodissa. Läheisten kokemus hoidon laadusta vaihteli huomattavasti yksiköiden välillä. Eniten läheiset olivat huolissaan kohtaamattomista perustarpeista. Osa läheisistä koki, että heidän näkemyksensä sivuutettiin, eikä asioiden esille nostaminen ollut johtanut tilanteiden korjaamiseen.
– Läheisten ja hoivakotien henkilöstön välistä vuorovaikutusta tulisi tutkimuksen perusteella parantaa. Konfliktitilanteita varten tulisi luoda selkeä protokolla, jonka avulla erimielisyyksiä voitaisiin ratkaista rakentavalla ja potilaskeskeisellä tavalla, tutkija Jenny Paananen Turun yliopistosta kertoo.
Tutkimuksen tulosten mukaan pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavien hoidossa on havaittavissa hoivaköyhyyden merkkejä. Havainto on huolestuttava, sillä ympärivuorokautista hoitoa ollaan Suomessa vähentämässä entisestään kustannusten säästämiseksi.
– Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen tilanteessa, jossa väestö ikääntyy, uhkaa paitsi hoidettavien ja heidän läheistensä sekä hoitoalan ammattilaisten hyvinvointia, myös koko hyvinvointivaltion olemassaoloa, yliopistotutkija Jari Pirhonen Tampereen yliopistosta toteaa.
Tutkimus julkaistiin 21. kesäkuuta 2024 Journal of Social Service Reaserch -aikakausjulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistotutkija Jari Pirhonen
jari.pirhonen@tuni.fi
0504765985
Tutkija Jenny Paananen
jekrni@utu.fi
0415493775
Professori Jenni Kulmala
0504395422
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme