Kelan strateginen tulevaisuuskuva suuntaa sosiaaliturvan palveluiden johtamista ja kehittämistä

Strateginen tulevaisuuskuva on uusi osa Kelan strategista johtamista, ja sillä kuvataan Kelan tavoitetilaa pitkällä aikavälillä. Kelan hallitus hyväksyi strategisen tulevaisuuskuvan kokouksessaan 13.6.2024.

– Tulevaisuuskuvaan on valittu asioita, joita haluamme Kelassa aktiivisesti tavoitella, kiteyttää Kelan strategiajohtaja Heli Korhola.

Elämäntilannelähtöistä digitaalista palvelua

Tulevaisuuskuvassa kuvataan, mitä Kela tavoittelee eri osa-alueilla. Osa-alueita ovat asiakkaat, palvelu ja toiminta, teknologia ja tieto, henkilöstö, kulttuuri ja osaaminen, talous, kumppanit sekä ekosysteemi.

Kela haluaa olla asiakaslähtöisyyden edelläkävijä ja vahva toimija sosiaaliturvajärjestelmässä. Näin tuotetaan arvoa asiakkaiden lisäksi koko yhteiskunnalle.

– Tavoitteemme on, että palvelut räätälöidään asiakkaan elämäntilanteen tarpeisiin. Palvelut ovat oikein kohdentuvia, digitaalisia ja tehokkaita, tiivistää Kelan pääjohtaja Outi Antila.

– Kelan asiakaspalvelussa ja etuustyössä hyödynnetään tulevaisuudessa säädösten sallimissa rajoissa nykyistä enemmän modernien teknologioiden suomia mahdollisuuksia, Antila jatkaa.

– Tulevaisuudessa Kelan toiminnan automaatioasteeksi tavoitellaan 70–80 %, kun se tällä hetkellä on 40 %. Tämä vaatii Kelalta merkittäviä investointeja IT-järjestelmiin, jotka toteutetaan Eepos-ohjelman puitteissa. Panostamme tietysti myös osaamisen kehittämiseen, jota kelalaisilta tullaan tarvitsemaan, Antila täydentää.

Toimintaympäristö vaikuttaa tulevaisuuskuvan toteutumiseen

Strategisen tulevaisuuskuvan valmistelussa on hyödynnetty ennakointi- ja tulevaisuustietoa, jota Kelassa jatkuvasti tuotetaan.

Tulevaisuuskuvan toteutumiseen vaikuttavat toimintaympäristön epävarmuustekijät, kuten politiikan virtaukset ja se, millaiseksi yhteiskuntaa rakennetaan. Toteutumiseen vaikuttaa myös se, miten paljon sosiaaliturva yksinkertaistuu.

Kymmenen vuoden aikana Kelan tehtävät ja rooli osana sosiaaliturvan kokonaisuutta voivat olla muutoksessa.

– Osoitetaanko Kelalle uusia tehtäviä ja odotuksia? Millainen merkitys Kanta-palveluilla on osana sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia ratkaisuja? Näitä pohdimme, kun kehitämme toimintaamme tulevaisuuden tarpeisiin, Antila summaa.