Lähes kaikki tekniikan alan työttömät kokevat ikäsyrjintää

– Tekniikan alalla varttuneiden työttömien kokema ikäsyrjintä näyttää olevan miltei sääntö ilman poikkeusta, kun he hakevat töitä. Ei siis ole ihme, että yli 50-vuotiaiden työllistymisessä on vaikeuksia, hän sanoo.

Insinööriliitto teki touko-kesäkuun vaihteessa 50–70-vuotiaille jäsenilleen kyselyn työelämään, työnhakuun, työttömyyteen ja työkykyyn liittyvistä aiheista. Kysely lähetettiin yli 16 000 jäsenelle ja siihen vastasi 3 122 jäsentä.

Kyselyn vastausten mukaan työelämässäkin enemmän kuin joka kymmenes vastaaja oli kohdannut ikäänsä liittyviä kielteisiä ennakkoluuloja. Naisilla ja johtotehtävissä olevilla vastaajilla kielteiset kokemukset olivat muita vastaajaryhmiä yleisimpiä.

– Näyttää siltä, että suomalaisessa työelämässä ikä nähdään kohtuuttoman usein rasitteena tai jopa sairautena, Salo sanoo.

Kyselyssä vastaajilta kysyttiin myös keinoja, joilla yli 50-vuotiaiden asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa. Vastaajien mukaan tärkeimpiä keinoja tilanteen parantamiseen ovat subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön ja varttuneille työntekijöille kohdennettu työnhakutaitojen tuki.

– Kyselyn perusteella varttuneilta työttömiltä löytyy kyllä aktiivisuutta työnhakuun ja työn tekemiseen. Myös keinoja työnhaun tukemiseen on, mutta ne edellyttävät päättäjiltä tahtoa niiden toteuttamiseen, Salo toteaa.

Hallitus on asettanut ex-ministeri Jari Lindströmin etsimään työvoimapolitiikan keinoja jatkaa yli 55-vuotiaiden työuria ja auttaa heidän työllistymistään. Insinööriliitto luovutti oman kyselynsä tulokset selvityshenkilö Lindströmille juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Puheenjohtaja Salo toivoo, että kyselystä on hyötyä Lindströmin tärkeälle työlle. Ratkaisevaa hänen mielestään on, miten maan hallitus aikanaan reagoi selvityshenkilön työn tuloksiin ja hänen esityksiinsä.

– Politiikan ja poliitikkojen on näytettävä suuntaa ja esimerkkiä, mikäli haluamme kitkeä suomalaisessa työelämässä rehottavaa ikäsyrjintää.

Salon mukaan myös jokainen työnantaja, työkaveri ja rekrytoija ovat tärkeässä roolissa muutoksen aikaansaamisessa.

– Kyse on ennen kaikkea asenteiden muuttamisesta suomalaisilla työpaikoilla. Työkaveri on hyvä ja arvokas työkaveri hänen ikäänsä katsomatta, Salo sanoo.