Kysely: Näillä nettinopeuksilla digi-Suomi liikkuu – ”Kolmannes kansasta tietämätön”

Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto arvioi, että nettiyhteyden nopeuteen liittyvän tietämättömyyden taustalla on laajempi ilmiö.

– Parhaillaan kovaa vauhtia ympäri maata rakentuvaan valokuidun verkkoinfraan liittyy paljon hämmennystä ja tietämättömyyttä, mikä saattaa käydä kuluttajan kukkarolle. Jos ihminen ei tiedä ostamansa nettiyhteyden nopeutta, hän on tuskin perehtynyt asiaan muiltakaan osin riittävän hyvin, Kaunisto sanoo.

– Avoimessa valokuituverkossa nettiyhteyden palveluntarjoajan ja nopeuden voi vaihtaa esimerkiksi oman elämäntilanteen muuttuessa. Suljetussa verkossa voi vaihtaa nopeutta, mutta ei palveluntarjoajaa. Tietämättömyys verkkoratkaisujen taustoista voi lopulta olla kuluttajalle kallis virhe, jos on päätynyt tilaamaan itselleen ratkaisun, jossa omaa nettiyhteyttään ei voi kilpailuttaa.

Suomalaisista lähes puolet (46 %) on valinnut kotiinsa alle 250 megatavun netin, ja joka kahdeksas (13 %) 500 megatavun yhteyden. 

– Myös liian nopea nettiyhteys voi olla turha kulu. Siinä missä mobiiliyhteyden laatu saattaa kuormittuneena heitellä ja yhteys pätkiä, valokuitu tarjoaa tasalaatuisen verkkoyhteyden pienemmälläkin nopeudella. Esimerkiksi 100-megainen valokuituyhteys on monelle kotitaloudelle varsin riittävä, Kaunisto toteaa.

Näin suomalaiset vastasivat:
Mikä on kotisi nettiyhteyden maksiminopeus?

• 15 % vastaajista: Alle 100 megabittiä

• 31 % vastaajista: 100–249 M

• 13 % vastajista: 250–499 M

• 11 % vastaajista: 500–1 000 M

• 2 % vastaajista: Yli 1 000 M

• 29 % vastaajista: En osaa sanoa

Nettiyhteyden nopeutta koskevaan kysymykseen vastasi 1 643 henkilöä.

*Valokuitunen Oy teetti huhtikuussa 2024 YouGovilla Suomalaisten digiarki 2024 - kyselyn, jossa selvitettiin laajasti kodin nettiyhteyteen ja netin käyttöön liittyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Tiedot kerättiin 17.4 – 25.4.2024 YouGovin kuluttajapaneelissa. Kyselyn kokonaisvastaajamäärä on 2 003. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat täysi-ikäiset suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä edustavaksi iän (18v.+), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaistuloksissa (N=2003) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2 %-yksikköä (95 %:n luottamustasolla).