Uusi kuvantamismenetelmä diabeteksen soluhoitojen tehon ja turvallisuuden tutkimiseen
Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta.
Tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa insuliinia erittävien haiman saarekkeiden beetasolujen tuhoutuminen. Insuliinikorvauksen lisäksi tyypin 1 diabetesta voidaan hoitaa solukorvaushoidolla: siirtää haiman saarekkeita elinsiirtona aivokuolleelta luovuttajalta. Elinluovuttajista on kuitenkin pulaa, minkä takia viime vuosina on kehitetty tapoja erilaistaa haiman saarekkeita monikykyisistä kantasoluista (kantasolusaarekkeet). Kantasolusaarekkeisiin perustuvia hoitokokeiluita on käynnissä Pohjois-Amerikassa, joiden sponsorin mukaan hoidon avulla kymmenkunta ihmistä on päässyt eroon insuliinipistoksistaan.
Kantasolusaarekkeissa on kuitenkin riskejä, sillä kasvatuksen aikana niihin voi rikastua kromosomipoikkeavuuksia tai kasvuetua antavia geenimutaatioita. Haiman saarekkeiksi erilaistaminen ei onnistu aina täydellisesti ja lopullisiin kantasolusaarekkeisiin voi jäädä esiastesoluja, jotka voivat siirron jälkeen erilaistua mm. haimatiehytkystiksi.
Helsingin yliopiston Kantasolumetabolian tutkimusohjelman ja Turun yliopiston PET-keskuksen yhteistyöprojektissa kehitettiin kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden tehon ja turvallisuuden tutkimiseen. Menetelmä hyödyntää positroniemissiotomografiaa (PET), jossa haiman beeta- tai saarekesoluihin hakeutuvat exendiini- ja DOPA leimattiin positroneja lähettävällä 18F-isotoopilla. Ihmissoluista tehtyjä kantasolusaarekkeita siirrettiin immuunipuutteisiin hiiriin, ja siirteiden kehittymistä seurattiin PET-kuvantamisella. Kantasolusaarekkeista kehittyi joko hyvin pieniä, mutta puhtaita siirteitä; tai kookkaita haimatiehytkystia sisältäviä epäpuhtaita siirteitä. PET-kuvantamisella voitiin havaita ja seurata siirteitä luotettavasti. Keskeistä oli, että PET-kuvantamisella määritetty siirteen koko vastasi sen todellista kokoa. PET-kuvantamisella voitiin havaita kookkaita haimatiehytkystia, ja se antoi tietoa myös beetasolujen määrästä.
Tutkimus hyödynsi ihmiskäytössä olevia, tai kehitystyön loppusuoralla olevia merkkiaineita. Samaa menetelmää voitaisiin soveltaa kliinisesti kantasolusaarekkeiden seurantaan: esimerkiksi auttamaan päätöksenteossa, jos havaitaan kantasolusaarekesiirteiden ei-toivottua kasvua, tai testataan tapoja joilla beetasolujen pitkän tähtäimen selviytymistä potilaissa yritetään parantaa.
”Tässä artikkelissa on ensimmäisen kerran voitu verrata kliinisessä käytössä olevia PET-kuvantamisen merkkiaineita käyttäen sekä normaaleja että toiminnallisesti poikkeavia beetasoluja. Tuloksilla on siis merkitystä, paitsi saarekesolusiirteiden kuvantamiselle, myös synnynnäisen hyperinsulinismin ja hormoneja erittävien haimakasvainten diagnostiikalle”, Turun PET -keskuksen johtaja Pirjo Nuutila sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiVäinö LithoviusVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Puh:0504486402vaino.lithovius@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Alle viidennes suomalaisista pitää uutta rahapelijärjestelmää hyvänä uudistuksena, erityisen kielteisesti suhtaudutaan rahapelien markkinointiin6.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalaiset ovat kriittisiä uutta rahapelijärjestelmää kohtaan. Muutoksen tavoitteena on vähentää rahapelihaittoja, mutta 83 prosenttia suomalaisista uskoo, että pelihaitat ja peliongelmat tulevat muutoksen myötä lisääntymään.
Harvennushakkuu teki kangasmetsästä tilapäisen ja suometsästä entistä suuremman hiililähteen5.11.2025 11:27:32 EET | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että harvennushakkuut vaikuttavat merkittävästi metsien kykyyn varastoida tai vapauttaa hiilidioksidia.
Matkailutausta huomioitava virtsatieinfektioiden hoidossa5.11.2025 08:53:40 EET | Tiedote
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat yhä suuremman osan virtsatieinfektioista, erityisesti henkilöillä, jotka ovat matkailleet (sub)trooppisilla alueilla. Matkaripuli ja antibioottikuurit lisäävät riskiä sairastua vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamaan virtsatieinfektioon. Tutkija peräänkuuluttaa muutoksia hoitosuosituksiin ja matkailuneuvontaan.
Vuoden nimet 2025 ovat Telepaatti, Juristiliitto ja Bara Bada Bastu31.10.2025 14:35:00 EET | Tiedote
Vuoden nimeksi 2025 on valittu Telepaatti, Juristiliitto ja Bara Bada Bastu. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat. Äänestys voittajasta päättyi ensimmäistä kertaa tasapeliin.
Vieläkö antibiootit tehoavat lasten korvatulehduksiin?31.10.2025 12:21:03 EET | Tiedote
Keuhkokuumetta ja lasten välikorvantulehdusta aiheuttavan bakteerin geneettistä vaihtelua kartoittanut tutkimus toi lisävalaistusta bakteerin leviämiseen ja kehittymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme