Uusi kuvantamismenetelmä diabeteksen soluhoitojen tehon ja turvallisuuden tutkimiseen
Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyöprojektissa on kehitetty PET-kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden seurannalle. Menetelmän avulla voidaan määrittää siirteiden koko ja arvioida niiden laatua, mikä parantaa tyypin 1 diabeteksen solukorvaushoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta.
Tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa insuliinia erittävien haiman saarekkeiden beetasolujen tuhoutuminen. Insuliinikorvauksen lisäksi tyypin 1 diabetesta voidaan hoitaa solukorvaushoidolla: siirtää haiman saarekkeita elinsiirtona aivokuolleelta luovuttajalta. Elinluovuttajista on kuitenkin pulaa, minkä takia viime vuosina on kehitetty tapoja erilaistaa haiman saarekkeita monikykyisistä kantasoluista (kantasolusaarekkeet). Kantasolusaarekkeisiin perustuvia hoitokokeiluita on käynnissä Pohjois-Amerikassa, joiden sponsorin mukaan hoidon avulla kymmenkunta ihmistä on päässyt eroon insuliinipistoksistaan.
Kantasolusaarekkeissa on kuitenkin riskejä, sillä kasvatuksen aikana niihin voi rikastua kromosomipoikkeavuuksia tai kasvuetua antavia geenimutaatioita. Haiman saarekkeiksi erilaistaminen ei onnistu aina täydellisesti ja lopullisiin kantasolusaarekkeisiin voi jäädä esiastesoluja, jotka voivat siirron jälkeen erilaistua mm. haimatiehytkystiksi.
Helsingin yliopiston Kantasolumetabolian tutkimusohjelman ja Turun yliopiston PET-keskuksen yhteistyöprojektissa kehitettiin kuvantamismenetelmä kantasolusaarekkeiden tehon ja turvallisuuden tutkimiseen. Menetelmä hyödyntää positroniemissiotomografiaa (PET), jossa haiman beeta- tai saarekesoluihin hakeutuvat exendiini- ja DOPA leimattiin positroneja lähettävällä 18F-isotoopilla. Ihmissoluista tehtyjä kantasolusaarekkeita siirrettiin immuunipuutteisiin hiiriin, ja siirteiden kehittymistä seurattiin PET-kuvantamisella. Kantasolusaarekkeista kehittyi joko hyvin pieniä, mutta puhtaita siirteitä; tai kookkaita haimatiehytkystia sisältäviä epäpuhtaita siirteitä. PET-kuvantamisella voitiin havaita ja seurata siirteitä luotettavasti. Keskeistä oli, että PET-kuvantamisella määritetty siirteen koko vastasi sen todellista kokoa. PET-kuvantamisella voitiin havaita kookkaita haimatiehytkystia, ja se antoi tietoa myös beetasolujen määrästä.
Tutkimus hyödynsi ihmiskäytössä olevia, tai kehitystyön loppusuoralla olevia merkkiaineita. Samaa menetelmää voitaisiin soveltaa kliinisesti kantasolusaarekkeiden seurantaan: esimerkiksi auttamaan päätöksenteossa, jos havaitaan kantasolusaarekesiirteiden ei-toivottua kasvua, tai testataan tapoja joilla beetasolujen pitkän tähtäimen selviytymistä potilaissa yritetään parantaa.
”Tässä artikkelissa on ensimmäisen kerran voitu verrata kliinisessä käytössä olevia PET-kuvantamisen merkkiaineita käyttäen sekä normaaleja että toiminnallisesti poikkeavia beetasoluja. Tuloksilla on siis merkitystä, paitsi saarekesolusiirteiden kuvantamiselle, myös synnynnäisen hyperinsulinismin ja hormoneja erittävien haimakasvainten diagnostiikalle”, Turun PET -keskuksen johtaja Pirjo Nuutila sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiVäinö LithoviusVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Puh:0504486402vaino.lithovius@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nuoret arvostavat työntekoa, työelämän epävarmuus värittää silti uskoa tulevaisuuteen6.6.2025 10:48:21 EEST | Tiedote
Työ on yhä tärkeämpi elämänarvo suomalaisille nuorille. Tie työelämään kulkee kuitenkin usein epävarmojen työsuhteiden, epäselvien tulevaisuudennäkymien ja monimutkaisten elämäntilanteiden kautta, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
Koirien hoito kehittyy – suomalainen tutkimus taustalla uudessa eläinlääkkeessä6.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa on saatu lupaavia tuloksia lääkkeestä, jolla voisi hallita koirien lisääntymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Siniketuilla tehty tutkimus mahdollistaa uuden lähestymistavan myös koiran kiimakierron hallintaan lääkkeellisesti ja ilman pysyviä toimenpiteitä.
Kotina metsä -näyttely tuo luonnonmetsän keskelle Helsinkiä5.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Luonnonmetsä on katoava kansallisaarre. Luonnontieteellisen museon uusi Kotina metsä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua luonnontilaisen metsän monimuotoisuuteen keskellä kaupunkia. Näyttely aukeaa yleisölle maailman ympäristöpäivänä torstaina 5. kesäkuuta. Luomuksen kesään mahtuu myös puutarhojen kesäopastuksia ja Hildan hämähäkkejä.
Eläinsuojelun valvontaan tarvitaan lisää keinoja ja oikeuskäytäntöä on yhdenmukaistettava3.6.2025 10:14:12 EEST | Tiedote
Tuore eläinsuojeluvalvonnan tilaa käsittelevä katsaus antaa useita suosituksia eläinsuojelun valvontaan. Suositukset koskevat tuen ja puuttumisen keinoja, viranomaisten koulutuksen ja osaamisen kehittämistä sekä lainsäädäntömuutoksia.
Linnunradan ja Andromedan välinen törmäys saattaa olla peruttu2.6.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
Tähän saakka on uskottu, että Linnunrata ja sen naapurigalaksi Andromeda törmäävät vääjäämättä toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden päästä. Tuoreet laskelmat kyseenalaistavat tämän kohtalon ja osoittavat, että nykyisellä havaintotarkkuudella mitattuna törmäys tapahtuu vain 50 prosentin todennäköisyydellä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme