Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Mielenterveys alkaa kehittyä jo sikiöaikana. Anna Lähdepuron psykologian väitöstutkimus osoittaa, että äidin korkeampi positiivinen mielenterveys raskausaikana on yhteydessä lapsen matalampaan mielenterveyden häiriöiden riskiin sekä alhaisempiin psykiatrisiin oireisiin. Lisäksi äidin korkeampi koettu sosiaalinen tuki raskausaikana ja lapsen syntymän jälkeen ennustavat lapsen parempaa kognitiivista suoriutumista.
Lapsuusiässä koettu fyysinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu sekä matala sosioekonominen asema puolestaan ovat yhteydessä korkeampiin ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa. Mikäli lapsi altistuu useammalle eri varhaiselle stressitekijälle, on hänen riskinsä ahdistusoireisiin myöhäisaikuisuudessa erityisen kohonnut.
Raskausajan tukitoimet ovat tärkeitä
Tutkimuksen tulokset tukevat hypoteesia että sekä sikiöaikainen että lapsuusiässä koettu ympäristö ovat yhteydessä lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen. Tutkimus antaa tärkeää uutta tietoa siitä, että mielenterveyden kehittymiseen vaikuttavat varhaisten stressikokemusten lisäksi varhaisen, etenkin raskaudenaikaisen ympäristön myönteiset ja suojaavat piirteet, kuten äidin positiivinen mielenterveys, ja että nämä myönteiset vaikutukset säilyvät läpi lapsuuden. Varhaisen ympäristön merkitystä tukevat löydökset lapsuudenaikaisten stressikokemusten ja myöhäisaikuisuuden ahdistusoireiden välisestä yhteydestä osoittavat, että varhaiset kokemukset voivat heijastua mielenterveyteen läpi elämänkaaren.
Tutkimustulokset korostavat aikaisiin elämänvaiheisiin, usein jo raskausaikaan ajoitettujen ennaltaehkäisevien tukitoimien, esimerkiksi lapsiperheille suunnattujen palvelujen, merkitystä pyrkimyksissä vähentää varhaisten stressikokemusten riskiä.
-Äitien raskaudenaikaista positiivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa esimerkiksi tukemalla heidän pystyvyyden tunnettaan, itsemyötätuntoaan, tyytyväisyyttään sosiaaliseen tukeen, fyysistä terveyttään sekä aktiivista, liikunnallista elämäntapaa, Anna Lähdepuro sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAnna Lähdepuro
Puh:0407178812Anna.Lahdepuro@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntija
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLiitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme