Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa

Kanariansaaret ovat monelle suomalaiselle tuttu matkakohde. Matkakohteeseen liittyy usein ajatus miellyttävästä ilmastosta, pitkistä rannoista, vilkkaasta yöelämästä ja Suomi-baareista. Kanariansaaret ovat kuitenkin myös monen kotoperäisen lajin ainoaa esiintymisaluetta maailmassa. Saarten ilmastollinen ja geologinen vaihtelu tekee niistä luonnon monimuotoisuuden keskittymän keskellä Atlanttia.

Helsingin yliopiston Digital Geography Lab -ryhmä  tutkii luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua mobiilidatan perusteella. Kanariansaaret on yksi tutkimusryhmän MOBICON-hankkeen (Mobile Big Data for Understanding People in Nature)   tutkimusalueista. Data-analyysin lisäksi hanke järjestää työpajoja, joissa kartoitetaan paikallisten toimijoiden käsityksiä tulevaisuuden suurista muutoksista, sekä tietotarpeista näihin varautumiseksi. Maaliskuussa 2024 hanke järjesti työpajan Kanariansaarilla yhteistyössä Las Palmasin yliopiston tutkijoiden kanssa.

”Paikallisten kumppaniemme avustuksella saimme 20 asiantuntijaa eri saarilta yhteen pohtimaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun erityiskysymyksiä sekä tiedontarpeita. Asiantuntijat vastasivat etukäteen laajaan kyselyyn ja keskustelu syvensi ymmärrystämme teemoista ” kertoo työpajojen järjestämisestä hankkeessa vastaava tutkijatohtori Aina Brias Guinart.

Keskustelun sävy yllätti tutkijat. ”Kanariansaarilla kytee tyytymättömyys nykyiseen massaturismimalliin ja sen kuluttavaan vaikutukseen.” sanoo aluetta väitöskirjassaan tutkiva Matti Hästbacka.

Keskustelussa nousivat esiin monet keskeiset muutosajurit, jotka lisäävät turistimääriä ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta saarilla. Euroopan ikääntyvä väestö ja lisääntynyt etätyö kasvattavat pitkäaikaisten vierailijoiden määrää ja turistien lisäksi saarten asukasluku on kasvanut voimakkaasti. Ilmastonmuutos edistää kuivuutta ja aiheuttaa vesipulaa ja metsäpaloja, erityisesti turistien varomattoman toiminnan vuoksi. Yllättäen osallistujat nostivat teknologian yhdeksi suurimmista uhkista. ”Esimerkiksi ajattelemattomat sosiaalisen median vaikuttajat saattavat saada nopeaakin tuhoa aikaiseksi, kuten kävi Maspalomasin suojelulla dyynialueella: Sosiaalisen median vaikuttaja hautasi livevideossa rahaa hiekkaan. Sen seurauksena kymmenet ihmiset ryntäsivät lapioineen kaivamaan kasvillisuudeltaan herkkää suojelualuetta” Hästbacka kertoo.

Tuore raportti kokoaa yhteen työpajan tulokset englanniksi ja espanjaksi. Tieteellinen artikkeli työpajojen pohjalta on valmisteilla, mutta ryhmä julkaisee raportin jo nyt. ”Työpajamme osui hetkeen, jolloin tyytymättömyyttä oli alettu kanavoida mielenosoituksiin, jotka ovat laajentuneet kaikille saarille” kertoo hanketta johtava professori Tuuli Toivonen. Nyt julkaistu raportti koostaa luonnon virkistyskäytön ja suojelun parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä ja ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. ”Toivomme raportin julkaisemisen avulla voivamme osallistua nyt käynnissä olevaan aktiiviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun Kanariansaarten tulevaisuudesta ja tarpeesta ymmärtää muutoksia tiedon avulla” Toivonen summaa.

Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Matti Hästbacka (matti.hastbacka@helsinki.fi)

Professori Tuuli Toivonen (tuuli.toivonen@helsinki.fi)