Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueen sinilevätilanne on rauhoittunut

Useimmilta valtakunnallisen levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Sinilevää on havaittu vähäisiä määriä Saimaalla Ukkolinnassa, Simpeleenjärvellä, Haminan rannikolla Tammion ympäristössä ja Virolahden rannikolla Huovarin ympäristössä. Runsaasti sinilevää on havaittu Lappeenrannan Haapajärvellä. Alkuviikon pilvisyys on haitannut sinilevätulkintojen tekemistä satelliittikuvista. Satelliittikuvien perusteella sinilevää voi olla pintaveteen sekoittuneena Pyhtään ja Kotkan ulkosaaristossa. 

Pintaveden lämpötilat sekä Kaakkois-Suomen järvillä, että rannikolla ovat keskiviikkona 3.7 noin 20 asteen tuntumassa.

Alkuviikon tuulinen ja viileämpi sää on hillinnyt sinileväkukintoja. Tuulisuus on edesauttanut sinileväkukintojen sekoittumista vesipatsaaseen ja näin ollen hillinnyt sinilevien lisääntymistä ja kukintojen muodostumista.

Kaakkois-Suomen sinilevätilanne on edelleen rauhoittunut viimeviikkoisesta. Mikäli sää jatkuu tuulisena ja viileämpänä uusia levärunsastumia ei ole näköpiirissä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin sääolosuhteiden muuttuessa. Levärunsastumat ovat edelleen mahdollisia. Vesistöjen äärellä oleskelevia kehotetaan arvioimaan vallitseva sinilevätilanne tapauskohtaisesti.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Rantaan ajautuessaan levämassa on maalimaista, ja koskettaessa sinilevämassa hajoaa hippusiksi eikä takerru esimerkiksi rihmamaisena tikkuun.

Lue lisää ELY-keskuksen uutisesta

Mitä voit tehdä sinileväkukintojen ehkäisemiseksi?

Sinilevät tarvitsevat ravinteita ja lämpöä kukoistaakseen. Ilmastonmuutos saattaa tulevaisuudessa välillisesti lisätä sinileväkukintojen määrää ja runsautta ilmaston lämmetessä ja ravinteita vesistöihin huuhtovan sadannan lisääntyessä. Sinileväkukintojen hillitsemiseksi siis tekee parhaiten osansa toimimalla mahdollisimman ilmastoystävällisesti ja välttämällä vesistöjen kuormittamista ravinteilla. Oman asunnon ja kesämökin jätevesien asianmukaisesta käsittelystä huolehtiminen, särkikalojen hyödyntäminen ja mattojen peseminen kuivanmaan pesupaikoilla vesistöjen sijaan ovat hyviä esimerkkejä vesistöihin positiivisesti vaikuttavista toimista. Oman lähivesistön tilannetta voi parantaa myös kunnostustoimilla. Kunnostushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen saa apua Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.  

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista

Suomen ympäristökeskuksessa seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät rajoita satelliittihavainnointia.

Karttaselain - Tarkka (syke.fi)

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä  Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain vähintään 17 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi  Levänäytteitä emme valitettavasti voi ottaa vastaan.

Seuraava tiedote Kaakkois-Suomen sinilevätilanteesta julkaistaan tarpeen mukaan, jos leväkukinnot yleistyvät.