Viimeiset 12 kuukautta olleet globaalisti 1,5 astetta lämpimämpiä esiteolliseen aikaan verrattuna

Copernicus-ilmastopalvelun mukaan kesäkuu 2024 oli 12. kuukausi, jolloin maapallon keskilämpötila oli 1,5 astetta tai sitä korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900.

Samalla tämän vuoden kesäkuu on ollut maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin kesäkuu. Sen keskilämpötila oli globaalisti 16,66 °C. Tämä on 0,67 °C korkeampi verrattuna vuosien 1991–2020 keskiarvoon.

Maapallon keskilämpötila viimeisten 12 kuukauden ajalta (heinäkuu 2023 – kesäkuu 2024) on ollut ennätyksellisesti 0,76 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo. Lisäksi se on ollut 1,64 °C korkeampi verrattuna esiteolliseen aikakauteen vuosina 1850–1900.

Euroopassa tämän vuoden kesäkuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Kesäkuun 2024 keskilämpötila Euroopassa oli 1,57 °C korkeampi kuin vuosien 1991–2020 kesäkuun keskilämpötila.

Suomessa kesäkuu oli suurimmassa osassa maata 1,5–3,5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Lapissa mitattiin usealla havaintoasemalla jopa 4 asteen eroja verrattuna ilmastollisen vertailukauden 1991 – 2020 keskilämpötilaan.

Ilmastonmuutos voimistaa helleaaltoja myös Suomessa

”On hälyttävää, että edelleen rikotaan lämpöennätyksiä. Euroopassa kolme viimeistä kesää ovat olleet ennätyksellisen kuumia ja kuivia. Keskilämpötilan nousu on aiheuttanut pulaa vedestä, maastopaloja, Alppien jäätiköiden sulamista, ongelmia maataloudessa sekä hellekuolemia. Pohjoinen sijaintimme ei täysin suojaa meitä Suomessakaan yleistyvien ja kuumenevien helteiden ja ilmaston lämpenemisen vakavilta vaikutuksilta, sillä pohjoiset alueet lämpenevät muuta maailmaa voimakkaammin”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas toteaa.

Ilmatieteen laitoksella tehty tutkimus osoittaa, että mikäli maapallo lämpenisi teollistumista edeltävään aikaan verrattuna kahdella asteella, hellejaksopäivien lukumäärä Suomessa olisi tuolloin 4–10 kertaa niin suuri kuin 1900-luvun lopulla.