Rahastoihin viisi miljoonaa uusia pääomia – rahastopääoman yhteenlaskettu arvo kesäkuussa 167 miljardia euroa
8.7.2024 14:09:50 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 5 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 167 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 61 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 119 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 79 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 156 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 97 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
|
Osakerahastot |
-156 |
2 283 |
70 602 |
|
Yhdistelmärahastot |
61 |
430 |
33 819 |
|
Pitkän koron rahastot |
119 |
502 |
33 563 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-97 |
949 |
18 230 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
79 |
135 |
10 303 |
|
YHTEENSÄ |
5 |
4 299 |
166 516 |
Kesäkuussa keskeisten pääosakeindeksien kehityksissä nähtiin vaihtelevuutta eri mantereilla. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Yhdysvaltojen positiivinen vire ei yltänyt Eurooppaan asti. Euroalueella rahapolitiikan suunta muuttui, kun Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkojaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Euroalueella inflaatio on hidastunut ja talousennusteissa odotetaan pientä positiivista talouskasvua tuleville vuosille. EKP:n antamat lyhyen aikavälin näkymät mahdollisille tuleville koronlaskuille olivat kuitenkin pettymys osakemarkkinoille. Euroopassa osakekurssit laskivat.
Kesäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Korot laskivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku heijastui euroalueen korkomarkkinoille. Lisäksi Euroopassa Ranskan päätös ennenaikaisista vaaleista aiheutti markkinakorkoihin heiluntaa.
”Euroopan keskuspankin päätös keventää rahapolitiikkaa oli merkittävä korkopäätös euroalueen talouskasvulle. Korkopäätös signaloi, että korkojen kehityssuunta on nyt pidemmällä aikavälillä alaspäin. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin talouden ja investointien suunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 292 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoista yhteensä 448 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-8 |
-338 |
6 017 |
6 % |
|
Pohjoismaat |
-17 |
125 |
8 300 |
17 % |
|
Eurooppa |
-316 |
-248 |
5 938 |
10 % |
|
Pohjois-Amerikka |
28 |
469 |
10 984 |
23 % |
|
Japani |
-17 |
-132 |
310 |
13 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
182 |
1 449 |
9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-56 |
-75 |
5 005 |
11 % |
|
Maailma |
246 |
2 392 |
31 233 |
17 % |
|
Toimialarahastot |
-34 |
-92 |
1 366 |
15 % |
|
YHTEENSÄ |
-156 |
2 283 |
70 602 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueelle luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 309 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 191 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,42).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
240 |
8 893 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
30 |
202 |
10 680 |
6,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
162 |
210 |
4 194 |
9,5 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-3 |
192 |
3,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-90 |
-210 |
5 946 |
5,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
22 |
1 169 |
7,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
117 |
40 |
2 490 |
5,1 % |
|
YHTEENSÄ |
119 |
502 |
33 563 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.
Finanssialan maine suuren yleisön keskuudessa vahvistunut – yritysten avoimuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan26.2.2026 10:54:06 EET | Tiedote
Finanssialan kokonaismaine on Suomessa parantunut jatkuvasti viime vuosina suuren yleisön keskuudessa. Toimialan maine Suomessa on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Reputation and Trust Analyticsin vuosittain toteuttamassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat marras-joulukuussa 2025 pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä sekä työeläkeyhtiöitä.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu
Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme