Finanssiala ry

Rahastoihin viisi miljoonaa uusia pääomia – rahastopääoman yhteenlaskettu arvo kesäkuussa 167 miljardia euroa

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 5 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 167 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 61 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 119 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 79 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 156 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 97 miljoonaa euroa.  

milj. EUR

Nettomerkinnät kesäkuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.6.2024

Osakerahastot

-156

2 283

70 602

Yhdistelmärahastot

61

430

33 819

Pitkän koron rahastot

119

502

33 563

Lyhyen koron rahastot

-97

949

18 230

Vaihtoehtoiset rahastot

79

135

10 303

YHTEENSÄ

5

4 299

166 516

Kesäkuussa keskeisten pääosakeindeksien kehityksissä nähtiin vaihtelevuutta eri mantereilla. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Yhdysvaltojen positiivinen vire ei yltänyt Eurooppaan asti. Euroalueella rahapolitiikan suunta muuttui, kun Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkojaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Euroalueella inflaatio on hidastunut ja talousennusteissa odotetaan pientä positiivista talouskasvua tuleville vuosille. EKP:n antamat lyhyen aikavälin näkymät mahdollisille tuleville koronlaskuille olivat kuitenkin pettymys osakemarkkinoille. Euroopassa osakekurssit laskivat.

Kesäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Korot laskivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku heijastui euroalueen korkomarkkinoille. Lisäksi Euroopassa Ranskan päätös ennenaikaisista vaaleista aiheutti markkinakorkoihin heiluntaa.

”Euroopan keskuspankin päätös keventää rahapolitiikkaa oli merkittävä korkopäätös euroalueen talouskasvulle. Korkopäätös signaloi, että korkojen kehityssuunta on nyt pidemmällä aikavälillä alaspäin. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin talouden ja investointien suunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 292 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoista yhteensä 448 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät kesäkuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.6.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-8

-338

6 017

6 %

Pohjoismaat

-17

125

8 300

17 %

Eurooppa

-316

-248

5 938

10 %

Pohjois-Amerikka

28

469

10 984

23 %

Japani

-17

-132

310

13 %

Tyynenmeren alue

18

182

1 449

9 %

Kehittyvät markkinat

-56

-75

5 005

11 %

Maailma

246

2 392

31 233

17 %

Toimialarahastot

-34

-92

1 366

15 %

YHTEENSÄ

-156

2 283

70 602

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueelle luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 309 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 191 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,42).

milj. EUR

Nettomerkinnät kesäkuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.6.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

-89

240

8 893

2,5 %

Luokitellut yrityslainat EUR

30

202

10 680

6,3 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

162

210

4 194

9,5 %

Valtioriski maailma

0

-3

192

3,8 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-90

-210

5 946

5,9 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-12

22

1 169

7,1 %

Kehittyvät markkinat

117

40

2 490

5,1 %

YHTEENSÄ

119

502

33 563

 

Rahastoraportti, kesäkuu 2024

Markkinakatsaus, kesäkuu 2024


Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
 

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote

Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.

Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote

Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee

FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye