Rahastoihin viisi miljoonaa uusia pääomia – rahastopääoman yhteenlaskettu arvo kesäkuussa 167 miljardia euroa
8.7.2024 14:09:50 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 5 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 167 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 61 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 119 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 79 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 156 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 97 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
|
Osakerahastot |
-156 |
2 283 |
70 602 |
|
Yhdistelmärahastot |
61 |
430 |
33 819 |
|
Pitkän koron rahastot |
119 |
502 |
33 563 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-97 |
949 |
18 230 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
79 |
135 |
10 303 |
|
YHTEENSÄ |
5 |
4 299 |
166 516 |
Kesäkuussa keskeisten pääosakeindeksien kehityksissä nähtiin vaihtelevuutta eri mantereilla. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Yhdysvaltojen positiivinen vire ei yltänyt Eurooppaan asti. Euroalueella rahapolitiikan suunta muuttui, kun Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkojaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Euroalueella inflaatio on hidastunut ja talousennusteissa odotetaan pientä positiivista talouskasvua tuleville vuosille. EKP:n antamat lyhyen aikavälin näkymät mahdollisille tuleville koronlaskuille olivat kuitenkin pettymys osakemarkkinoille. Euroopassa osakekurssit laskivat.
Kesäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Korot laskivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku heijastui euroalueen korkomarkkinoille. Lisäksi Euroopassa Ranskan päätös ennenaikaisista vaaleista aiheutti markkinakorkoihin heiluntaa.
”Euroopan keskuspankin päätös keventää rahapolitiikkaa oli merkittävä korkopäätös euroalueen talouskasvulle. Korkopäätös signaloi, että korkojen kehityssuunta on nyt pidemmällä aikavälillä alaspäin. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin talouden ja investointien suunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 292 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoista yhteensä 448 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-8 |
-338 |
6 017 |
6 % |
|
Pohjoismaat |
-17 |
125 |
8 300 |
17 % |
|
Eurooppa |
-316 |
-248 |
5 938 |
10 % |
|
Pohjois-Amerikka |
28 |
469 |
10 984 |
23 % |
|
Japani |
-17 |
-132 |
310 |
13 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
182 |
1 449 |
9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-56 |
-75 |
5 005 |
11 % |
|
Maailma |
246 |
2 392 |
31 233 |
17 % |
|
Toimialarahastot |
-34 |
-92 |
1 366 |
15 % |
|
YHTEENSÄ |
-156 |
2 283 |
70 602 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueelle luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 309 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 191 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,42).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
240 |
8 893 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
30 |
202 |
10 680 |
6,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
162 |
210 |
4 194 |
9,5 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-3 |
192 |
3,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-90 |
-210 |
5 946 |
5,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
22 |
1 169 |
7,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
117 |
40 |
2 490 |
5,1 % |
|
YHTEENSÄ |
119 |
502 |
33 563 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Etla laski: Valtio ei juuri menetä verotuloja, jos osakesäästötili laajennetaan rahastoihin1.10.2026 06:01:00 EEST | Tiedote
Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.
Suomalaisilta yritettiin alkuvuonna huijata 60 miljoonaa euroa – huijausyritysten lukumäärät hurjassa kasvussa17.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilta yritettiin huijata 60 miljoonan edestä rahaa vuoden 2026 ensimmäisellä puolikkaalla. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan 31,7 miljoonaa euroa huijattuja maksuja. Rikollisille päätyi siten 28,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Koko vuonna 2025 suomalaisilta yritettiin huijata rahaa 148 miljoonan euron edestä. Huijausyritysten lukumäärät kasvoivat alkuvuonna lähes kolmanneksella verrattuna vuoden 2025 vastaavan aikaan.
Rajoittamaton määrä yritystilejä lisää rahanpesun ja veronkierron uhkaa – pankkien velvollisuus tilien avaamiseen on rajattava yhteen per asiakas12.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Asiakkaiden palveleminen myös tiliasioissa on pankkien keskeistä liiketoimintaa. Vapaaehtoisesti tilejä avataan jatkossakin tarpeen mukaan. Pankkien lakiin perustuva velvollisuus avata yritysasiakkaille perusmaksutilejä tulee kuitenkin rajata yhteen tiliin. Ehdoton velvoite avata asiakkaille useampia tilejä edesauttaa pankkijärjestelmän käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti alkuvuodesta, että oikeus peruspankkipalveluihin laajenisi koskemaan yksityishenkilöiden ohella yrityksiä ja muita yhteisöjä. Työryhmän mietintö on menossa eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina.
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme