Rahastoihin viisi miljoonaa uusia pääomia – rahastopääoman yhteenlaskettu arvo kesäkuussa 167 miljardia euroa
8.7.2024 14:09:50 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 5 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 167 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin, yhteensä 61 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 119 miljoonaa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 79 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin osakerahastoista 156 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 97 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
|
Osakerahastot |
-156 |
2 283 |
70 602 |
|
Yhdistelmärahastot |
61 |
430 |
33 819 |
|
Pitkän koron rahastot |
119 |
502 |
33 563 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-97 |
949 |
18 230 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
79 |
135 |
10 303 |
|
YHTEENSÄ |
5 |
4 299 |
166 516 |
Kesäkuussa keskeisten pääosakeindeksien kehityksissä nähtiin vaihtelevuutta eri mantereilla. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Yhdysvaltojen positiivinen vire ei yltänyt Eurooppaan asti. Euroalueella rahapolitiikan suunta muuttui, kun Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkojaan odotetusti 0,25 prosenttiyksikköä. Euroalueella inflaatio on hidastunut ja talousennusteissa odotetaan pientä positiivista talouskasvua tuleville vuosille. EKP:n antamat lyhyen aikavälin näkymät mahdollisille tuleville koronlaskuille olivat kuitenkin pettymys osakemarkkinoille. Euroopassa osakekurssit laskivat.
Kesäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Korot laskivat, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen lasku heijastui euroalueen korkomarkkinoille. Lisäksi Euroopassa Ranskan päätös ennenaikaisista vaaleista aiheutti markkinakorkoihin heiluntaa.
”Euroopan keskuspankin päätös keventää rahapolitiikkaa oli merkittävä korkopäätös euroalueen talouskasvulle. Korkopäätös signaloi, että korkojen kehityssuunta on nyt pidemmällä aikavälillä alaspäin. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin talouden ja investointien suunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 292 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoista yhteensä 448 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,61). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-8 |
-338 |
6 017 |
6 % |
|
Pohjoismaat |
-17 |
125 |
8 300 |
17 % |
|
Eurooppa |
-316 |
-248 |
5 938 |
10 % |
|
Pohjois-Amerikka |
28 |
469 |
10 984 |
23 % |
|
Japani |
-17 |
-132 |
310 |
13 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
182 |
1 449 |
9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-56 |
-75 |
5 005 |
11 % |
|
Maailma |
246 |
2 392 |
31 233 |
17 % |
|
Toimialarahastot |
-34 |
-92 |
1 366 |
15 % |
|
YHTEENSÄ |
-156 |
2 283 |
70 602 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueelle luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 309 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 191 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,5 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,42).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.6.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-89 |
240 |
8 893 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
30 |
202 |
10 680 |
6,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
162 |
210 |
4 194 |
9,5 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-3 |
192 |
3,8 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-90 |
-210 |
5 946 |
5,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
22 |
1 169 |
7,1 % |
|
Kehittyvät markkinat |
117 |
40 |
2 490 |
5,1 % |
|
YHTEENSÄ |
119 |
502 |
33 563 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiMarjo LapattoMediapäällikkö
Puh:+358 20 793 4274marjo.lapatto@finanssiala.fiKuvat
Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme