Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Kesäkuun 2024 vesitilannekatsaus: Järvivedet alkukuusta keskimääräistä lämpimämpiä (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Kesäkuun vesitilannekatsauksessa käydään tuttuun tapaan läpi muun muassa vesistöjen virtaamia, vedenkorkeutta, happamuustilannetta ja lämpötiloja. Pohjavedenpinnan tilanteen lisäksi katsauksessa kerrotaan kesäkuun sinilevätilanteesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa myös levätilanteen viikoittaista seurantaa sekä tiedottamista yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa.

Tästä kuvasta näkyy metsäinen maisema, jossa on rauhallinen, peilityyni veden pinta, jota ympäröivät vehreät puut ja pensaikko.
Pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuussa lähellä tavanomaisia kesäkuun tasoja. Kuvituskuva. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jokien ja järvien vedenpinnat lähellä tavanomaisia kesäkuun tasoja  

Pohjalaisjokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet olivat kesäkuussa lähellä tavanomaisia kesäkuun tasoja. Sää oli tavallista lämpimämpi etenkin kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja kesäkuun loppupuolella. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä runsaat paikalliset sadekuurot aiheuttivat hulevesitulvia muun muassa Seinäjoella. Kesäkuun kokonaissademäärät olivat pääosin lähellä keskimääräisiä kesäkuun sademääriä.  

Jokien virtaamat olivat sateiden seurauksena suurimmillaan kesäkuun puolivälin paikkeilla ja laskivat vähitellen kuun loppuun mennessä. Virtaama Kyrönjoen alaosalla oli kesäkuun puolivälissä suurimmillaan 31 m3/s ja kuun lopussa vain 6 m3/s. Lapuanjoen alaosalla virtaama oli suurimmillaan kesäkuun puolivälissä 19 m3/s ja kuun lopussa vain 5 m3/s. Perhonjoella Vetelin Tunkkarissa virtaama laski kesäkuun aikana tasolta 8 m3/s tasolle 4 m3/s.  

Ähtävänjoen vesistöalueella Lappajärven vedenpinta laski kesäkuun aikana 17 cm ja päätyi viimein säännöstelyn tavoitevyöhykkeelle. Lapuanjoen vesistöalueella Kuortaneenjärven pinta laski kesäkuussa 10 cm ja päätyi kuun lopussa säännöstelyn tavoitetasolle. Hirvijärven tekojärven vedenpinta oli noin 5–10 cm tavanomaista alempana. Kyrönjoen vesistöalueella Kalajärven tekojärven pinta oli kesäkuussa 5–10 cm kesäkuun tavanomaista tasoa ylempänä ja Kyrkösjärven tekojärven pinta tavanomaisella tasolla. Perhonjoen vesistöalueella Patanan tekojärven vedenpinta oli noin 30 cm ja Venetjoen sekä Vissaveden tekojärvien pinnat noin 10 cm kesäkuun keskimääräisiä kesäkuun vedenpintoja alempana.  

Vedet lämpimiä ja sinilevää toistaiseksi melko vähän   

Järvivedet olivat kesäkuun alussa selvästi keskimääräistä lämpimämpiä, esimerkiksi Lappajärvessä lämpötila oli kuun alussa 21–22 astetta. Kuun puolen välin vaiheilla vedet hieman jäähtyivät, mutta lämpenivät kuun lopulla uudestaan. Kesäkuu toi mukanaan myös sinileväesiintymät. Sinilevää havaittiin muutamilla järvillä muun muassa Ähtärinjärvellä ja Alajärvellä. Rannikkovesillä sinileväesiintymiä ei kesäkuussa havaittu. Esiintymät ovat kuitenkin toistaiseksi olleet voimakkuudeltaan melko vähäisiä ja lyhytkestoisia. Kesän levätilanteen kehittyminen on voimakkaasti sääoloista kiinni. Laajimmat ja voimakkaimmat kukinnot tavataan yleensä heinäkuussa. 

Happamuustilanne jokivesissä vastasi kesäkuussa tyypillisiä kesän olosuhteita pH:n ollessa pääosin 6–7 välillä. Ravinnepitoisuudet olivat alkukuusta Lapuanjoella ja Kyrönjoella kohtuullisen alhaisia ilmentäen vähäistä pintavalumaa valuma-alueelta. Pienemmissä joissa varsinkin fosforipitoisuudet kuitenkin nousivat kuun puolen välin sateisemman jakson aikana. Vedet lämpenivät myös joissa kuun alun hellejaksojen aikana voimakkaasti. Esimerkiksi Kyrönjoella vesi oli alkukuusta 21–22 asteista, mikä on vuodenaikaan nähden paljon. Lämmin vesi on stressitekijä osalle vesieliöstöä. Hapen kulutus kiihtyy samalla kun happea on vedessä vähemmän. Varsinkin lohikalat kärsivät lämpimistä olosuhteista. Tilannetta pahentaa vähentynyt vesimäärä ja virtausnopeuden pienentyminen. Varsinkin pienissä joissa veden määrä ja lämpötila voivat muodostua kriittiseksi vesieliöstön kannalta.      

Pohjavedenpinta on kääntynyt laskuun kesäiseen tapaansa  

Pohjavedenpinta nousi keväällä lumen sekä roudan sulaessa ja suotautuessa pohjavedeksi. Toukokuussa sään lämmettyä nousu loppui ja kääntyi laskuksi. Lämpimän toukokuun ja kesäkuun alun jälkeen sää viileni hieman ja sadettakin saatiin pohjalaismaakuntiin, minkä seurauksena pohjavedenpinnan lasku hidastui. Pohjavesimuodostumat kestivät lämpimän ja sateettoman jakson hyvin.  

Pohjavedenpinnan odotetaan normaaliin tapaansa laskevan syksyyn saakka, ellei sateita tule kesän aikana poikkeuksellisen paljoa. Kesällä sateet tulevat usein kuurotyyppisesti, joten paikallinen vaihtelu pohjavedenpinnan korkeudessa voi olla suurta. Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsevilla valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjavedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräisellä tasolla tai hieman sen ylä- tai alapuolella. Alueellista ja paikallista vaihtelua esiintyy.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Anne Petäjä-Ronkainen, puh. 0295 024 221 (pohjavedet)


sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Linkit

Tietoa julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500
http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Övergången till sommarhastigheter börjar onsdag 2.4. på NTM-centralen i Södra Österbottens landsvägar (Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten)31.3.2025 09:18:54 EEST | Pressmeddelande

De sänkta hastighetsbegränsningarna på Finlands landsvägar under vintern och den mörka tiden avlägsnas denna vecka stegvis från söder. På NTM-centralen i Södra Österbottens landsvägar börjar ändringen av hastighetsbegränsningarna onsdag 2.4. och alla märken bör vara ändrade senast torsdag 3.4. I Mellersta Finlands, Norra Savolax, Norra Österbottens och Lapplands NTM-centraler övergår man till sommarhastigheter senare.

Kesänopeuksiin siirtyminen alkaa keskiviikkona 2.4. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)31.3.2025 09:18:54 EEST | Tiedote

Talvi- ja pimeän ajan alennettujen nopeusrajoitusten poisto Suomen maanteillä aloitetaan tällä viikolla porrastetusti etelästä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteillä nopeusrajoitusten vaihtaminen aloitetaan keskiviikkona 2.4. ja kaikki merkit tulee olla vaihdettuina viimeistään torstaina 3.4.2025. Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten alueilla kesänopeuksiin siirrytään myöhemmin.

NTM-centralen i Södra Österbotten har gett utlåtande om Koppö Energia Oy:s kompletterade MKB-beskrivning för framställning av syntetisk metan eller metanol (Österbotten)26.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande

Koppö Energia Oy planerar en anläggning för framställning av syntetisk metan eller metanol på Björnön i Kristinestad. Projektets mål är att framställa syntetisk metan eller metanol av tillvaratagen koldioxid från rökgasströmmar i närområdet samt av vätgas som producerats med förnybar energi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye