Ilmansaasteita mittaava suomalais-hollantilainen OMI-satelliittimittalaite toiminut avaruudessa jo ennätykselliset 20 vuotta

OMI-mittalaite, samoin kuin Aura-satelliitti, suunniteltiin alun perin toimimaan kuuden vuoden ajan, jonka se on nyt ylittänyt moninkertaisesti. Vaikka OMI-mittalaitteessa on jo ikääntymisen merkkejä, se on edelleen toiminnassa. Se tekee jatkuvasti päivittäisiä havaintoja ilmanlaadusta, otsonikerroksesta ja UV-säteilytilanteesta kattaen koko maapallon.

”OMI on yksi suurimmista onnistumisista suomalaisen avaruusteknologian alalla. Valmistuessaan 20 vuotta sitten OMI-mittalaite mullisti ilmansaasteiden havainnoinnin avaruudesta käsin. Sen alueellinen erottelukyky (13 x 24 km) oli huomattavasti aiempia mittalaitteita parempi, ja se kattoi mittauksillaan päivittäin koko maapallon”, kertoo OMI-hankkeen tieteellistä hyödyntämistä Suomessa koordinoiva tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta.

”OMI mittasi ensimmäistä kertaa ilmansaasteita avaruudesta niin, että kaupungit ja isoimmat päästölähteet erottuivat. Tällöin havainnoista pystyttiin arvioimaan esimerkiksi typpidioksidin päästöjen määrää. Vuonna 2010 OMIn mittaukset näyttivät, kuinka Islannissa purkautuneen Eyjafällajökull-tulivuoren tuhkapilvi levisi Eurooppaan ja pysäytti lentoliikenteen lähes viikoksi”, Tamminen jatkaa.

OMI-havainnot ovat olleet avainroolissa luotaessa EU:n Copernicus ohjelman CAMS-ilmanlaatupalvelua, ja palvelu käyttää edelleen OMI-havaintoja päivittäin.

OMIn globaalit satelliittikuvat mullistivat ilmanlaadun seurannan avaruudesta

Ilmatieteen laitoksella OMI-havaintoja on hyödynnetty muun muassa seurattaessa ilmansaasteiden leviämistä sekä tutkittaessa muutoksia ilmanlaadussa, otsonikerroksessa ja UV-säteilyssä. Ilmatieteen laitoksella on esimerkiksi analysoitu, kuinka Ukrainan ilmanlaatu on muuttunut sodan vaikutuksesta.

”Yksi OMIn menestystä kuvaava huippuhetki on vuodelta 2016, jolloin Yhdysvaltojen silloinen presidentti Barack Obama piti puheen satelliittihavaintojen merkityksestä ilmanlaadun seuraamisessa. Hän esitteli puheessaan nimenomaan OMI-mittausten tuloksia”, Tamminen kuvailee.

OMI-mittalaitteen tieteellistä työtä on johtanut tiedetiimi, joka on koostunut suomalaisista, hollantilaisista ja yhdysvaltalaisista tutkijoista. Vuonna 2018 tiimi palkittiin arvostetulla William T. Pecora -palkinnolla, jonka myöntää Yhdysvaltojen geologinen tutkimuskeskus (USGS). Palkinnon perusteina oli OMI-tiimin huomattavat ansiot maapallon ympäristön tutkimukselle, nuorten tutkijoiden kouluttamiselle sekä päättäjien ja viranomaistyön tukemiselle. Erityisesti perusteluissa mainittiin OMI-tiimin innovatiivisen ja onnistuneen kansainvälisen yhteistyön ansiosta tuotetut päivittäiset globaalit satelliittikuvat, jotka ovat mullistaneet ilmanlaadun, keski-ilmakehän kemian ja ilmaston tutkimusta.

OMI-mittalaitteen rakentamista Suomessa rahoitti Tekes. Ilmatieteen laitos johti suomalaista laiterakennuskonsortiota ja koordinoi yhteistyötä hollantilaisten partnereiden ja Nasan kanssa.