Jyllinkosken padon purku edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista, Kankaanpää (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä.
Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on toiminut vaellusesteenä taimenille, joita raakut tarvitsevat lisääntyäkseen, joten raakkujen esiintyminen padon yläpuolella on hyvin epätodennäköistä. Raakkuihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ennen padon purkua luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa, siitä annetussa ELY-keskuksen lausunnossa sekä purkuluvassa. Vaikutukset raakkuihin arvioitiin vähäisiksi. Purkamisen aiheuttama veden hetkittäinen samentuminen ja mahdollisen kiintoaineksen liikehdintä ei heikennä raakun elinolosuhteita.
LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kävi 8.–12.7. tarkastelemassa Jyllinkosken voimalaitospadon purun vaikutuksia raakkuihin yhdellä suuremmalla esiintymisalueella Rakennuskoskella. Vesi oli hetkittäin sameaa pohjapadon rakennustöiden takia, mutta kirkastui päivän aikana. Raakkuja löytyi alueelta normaaliin tapaan, eivätkä ne olleet peittyneet kiintoainekseen tai vaikuttaneet muutenkaan häirityiltä.
Jyllinkosken voimalaitospadon yläpuolella käytiin 11.7. tekemässä lajimääritystä kuiville jääneille simpukoille lähellä voimalaitospadon purkua ja Jyllinkosken leirikeskuksen edustalla. Yhtään raakkua tai vuollejokisimpukkaa ei löytynyt alueelta. Lajit olivat soukkojokisimpukka, litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka, jotka voi helposti erottaa raakuista mm. lukkohampaiden avulla. Mikään näistä lajeista ei ole uhanalainen.
Väliaikainen vaikutus alueen pohjaeläinyhteisöön voi olla suurikin, mutta pitemmällä aikavälillä lajisto palautuu alueelle. Voimalaitospadon purun ja koskialueen ennallistaminen on valtavan suuri edistysaskel virtavesien eliöstön liikkumisen kannalta. Taimenten liikkuminen on mahdollista padon purun jälkeen ylävirtaan päin ja tulevaisuudessa raakuillakin on mahdollisuus levittäytyä laajemmalle alueelle. Erittäin uhanalaisen lajin selviytymisen kannalta uusien elinympäristöjen löytyminen on ehdottoman tärkeää.
LIFE Revives -hanke edistää jokihelmisimpukan kantojen vahvistamista ja elinympäristöjen kunnostusta. Kuusivuotinen LIFE Revives -hanke käynnistyi syksyllä 2021 usean vuoden taustatyön ja suunnittelun tuloksena 12 projektipartnerin voimin. Tavoitteena on parantaa jokihelmisimpukan, raakun, ekologista tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa jotta lajin suotuisa suojelun taso saavutettaisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus edistää hankkeen toimia Satakunnassa Karvianjoella.
Lisätietoa
Teemasivusto:
- LIFE Revives -hanke - Jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostaminen
- LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukkaan ja sen isäntäkaloihin liittyen (uutinen 9.2.2024)
Varsinais-Suomen ELY-keskus; Raakkujoki Karvianjoki (Satakunta):
- Lotta Mäkinen lotta.makinen@ely-keskus.fi, 0295 022 161
Avainsanat
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Saimaannorpan suojelusta kaupalliselle kalastukselle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta vuosina 2024–2027 myönnettävä avustushaku avautunut (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2025 14:06:37 EEST | Tiedote
Saimaannorpan suojelu rajoittaa kaupallista kalastusta. Norpat myös heikentävät pyydysten tuottoa. Näiden taloudellisten menetysten vuoksi kaupallisille kalastajille on suunnattu avustus vuosille 2024-27. Avustus on haettavissa elokuun ajan.
Sinilevätilanne viime viikon kaltainen, Saaristomerellä levähavaintoja eniten (Varsinais-Suomi, Satakunta)31.7.2025 13:20:43 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintoja on tehty Lounais-Suomessa tällä viikolla (vko 31/2025) maltillisesti. Helleputkesta huolimatta havainnot sinilevästä eivät ole vakioseurantapaikoilla lisääntyneet ja sinilevää on havaittu tällä viikolla vain kahdeksalla vakiohavaintopaikalla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkiman linja-autoliikenteen talvikausi alkaa (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)30.7.2025 10:24:36 EEST | Tiedote
Talviaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa linja-autoliikenteessä 4.8.2025. Koillismaalla, Oulujokivarressa ja Raahen seudulla aikataulut pysyvät pääosin ennallaan edelliseen talvikauteen verrattuna. Jokilaaksojen alueella ja Kainuussa liikenne muuttuu kesällä 2025 käynnistyneen uuden sopimuskauden myötä.
Sinilevätilanne jatkuu vaihtelevana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)24.7.2025 11:46:10 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu Lounais-Suomessa vaihtelevana. Sinilevästä on tehty useita havaintoja kuluneella viikolla niin sisävesissä kuin merialueellakin, mutta vakioseurantaan kuuluvista kohteista suurin osa on vielä levättömiä. Heinäkuun jatkuessa lämpimänä sinilevien määrä saattaa vielä lisääntyä tulevina viikkoina. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä.
NTM-centralen delade till Kust-Finland ut 2,13 miljoner euro i medel som samlats i från fiskevårdsavgifter18.7.2025 09:31:50 EEST | Pressmeddelande
NTM-centralen i Egentliga Finland har i egenskap av fiskerimyndighet i Kust-Finland fördelat sammanlagt cirka 2,13 miljoner euro i medel för främjande av fiskerihushållningen i Mellersta Österbotten, Österbotten, Södra Österbotten, Satakunta, Egentliga Finland, Nyland, Kymmenedalen och Södra Karelen. Medlen har samlats in från statliga fiskevårdsavgifter som fiskarna har betalat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme