Jyllinkosken padon purku edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista, Kankaanpää (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä.
Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on toiminut vaellusesteenä taimenille, joita raakut tarvitsevat lisääntyäkseen, joten raakkujen esiintyminen padon yläpuolella on hyvin epätodennäköistä. Raakkuihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ennen padon purkua luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa, siitä annetussa ELY-keskuksen lausunnossa sekä purkuluvassa. Vaikutukset raakkuihin arvioitiin vähäisiksi. Purkamisen aiheuttama veden hetkittäinen samentuminen ja mahdollisen kiintoaineksen liikehdintä ei heikennä raakun elinolosuhteita.
LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kävi 8.–12.7. tarkastelemassa Jyllinkosken voimalaitospadon purun vaikutuksia raakkuihin yhdellä suuremmalla esiintymisalueella Rakennuskoskella. Vesi oli hetkittäin sameaa pohjapadon rakennustöiden takia, mutta kirkastui päivän aikana. Raakkuja löytyi alueelta normaaliin tapaan, eivätkä ne olleet peittyneet kiintoainekseen tai vaikuttaneet muutenkaan häirityiltä.
Jyllinkosken voimalaitospadon yläpuolella käytiin 11.7. tekemässä lajimääritystä kuiville jääneille simpukoille lähellä voimalaitospadon purkua ja Jyllinkosken leirikeskuksen edustalla. Yhtään raakkua tai vuollejokisimpukkaa ei löytynyt alueelta. Lajit olivat soukkojokisimpukka, litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka, jotka voi helposti erottaa raakuista mm. lukkohampaiden avulla. Mikään näistä lajeista ei ole uhanalainen.
Väliaikainen vaikutus alueen pohjaeläinyhteisöön voi olla suurikin, mutta pitemmällä aikavälillä lajisto palautuu alueelle. Voimalaitospadon purun ja koskialueen ennallistaminen on valtavan suuri edistysaskel virtavesien eliöstön liikkumisen kannalta. Taimenten liikkuminen on mahdollista padon purun jälkeen ylävirtaan päin ja tulevaisuudessa raakuillakin on mahdollisuus levittäytyä laajemmalle alueelle. Erittäin uhanalaisen lajin selviytymisen kannalta uusien elinympäristöjen löytyminen on ehdottoman tärkeää.
LIFE Revives -hanke edistää jokihelmisimpukan kantojen vahvistamista ja elinympäristöjen kunnostusta. Kuusivuotinen LIFE Revives -hanke käynnistyi syksyllä 2021 usean vuoden taustatyön ja suunnittelun tuloksena 12 projektipartnerin voimin. Tavoitteena on parantaa jokihelmisimpukan, raakun, ekologista tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa jotta lajin suotuisa suojelun taso saavutettaisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus edistää hankkeen toimia Satakunnassa Karvianjoella.
Lisätietoa
Teemasivusto:
- LIFE Revives -hanke - Jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostaminen
- LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukkaan ja sen isäntäkaloihin liittyen (uutinen 9.2.2024)
Varsinais-Suomen ELY-keskus; Raakkujoki Karvianjoki (Satakunta):
- Lotta Mäkinen lotta.makinen@ely-keskus.fi, 0295 022 161
Avainsanat
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Yli puolet kunnista haki korvauksia kertakäyttöisten muoviroskien siivouskuluihin tuottajilta13.6.2025 10:40:57 EEST | Tiedote
Korvauksia kertakäyttömuovien (SUP) tuottajilta hakeneiden kuntien määrä nousi viime vuodesta. Kuntien ilmoittamat kustannukset olivat yhteensä noin 26,5 miljoonaa euroa, josta tuottajat ovat velvollisia korvaamaan osan. Pirkanmaan ELY-keskus tekee päätöksen korvauksista loppuvuonna.
ELY-keskus myönsi kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista 1,37 miljoonaa euroa avustuksina Järvi-Suomeen12.6.2025 10:44:13 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on jakanut kevään 2025 aikana Järvi-Suomen alueen kalatalousviranomaisena Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Pohjois-Karjalassa yhteensä noin 1,37 miljoonaa euroa avustuksina kalataloutta edistäviin hankkeisiin ja kalatalousaluetoimintaan. Varat ovat kertyneet kalastajien maksamista kalastonhoitomaksuista.
Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunnan uusi toimikausi käynnistyy (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala)11.6.2025 09:43:36 EEST | Tiedote
Itä-Suomen etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) aloittaa uuden toimikauden vuosille 2025–2029. Puheenjohtajana toimii Juha Piiroinen ja varapuheenjohtajana Zeynep Niiranen. ETNO keskittyy maahanmuuttajien vaikuttamismahdollisuuksiin, rasismin ehkäisyyn ja vuoropuhelun edistämiseen. Keskeisinä painopisteinä ovat myös nuorten osallisuuden vahvistaminen.
Jätekuljetukset viranomaisten valvonnassa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa10.6.2025 10:02:16 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Lounais-Suomen poliisilaitos järjestivät jätekuljetuksen yhteisratsioita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa kesäkuun alussa. Puutteita jätelain noudattamisessa löytyi tarkastetuista kuljetuksista kymmenessä. Jätelain valvontaa tehdään vuosittain Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounais-Suomen poliisilaitoksen yhteistyönä.
Pinnoitettuja maanteitä kunnostetaan sorateiksi (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)9.6.2025 09:23:28 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan vähäliikenteisiä, ohuesti pinnoitettuja (ns. SOP-teitä) ja vanhoja päällystettyjä maanteitä sorateiksi kuluvan kesän aikana. Kunnostettavien teiden yhteispituus on 13,9 km.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme