ELY-keskuksetELY-keskuksetELY-keskuksetELY-keskukset

Jyllinkosken padon purku edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista, Kankaanpää (Varsinais-Suomi, Satakunta)

12.7.2024 11:00:42 EEST | ELY-keskukset | Tiedote

Jaa

Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä.

Jyllinkosken padon lähialuetta 11.7.2024, Kankaanpää.
Jyllinkosken padon lähialuetta 11.7.2024, Kankaanpää. © Lotta-Makinen

Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on toiminut vaellusesteenä taimenille, joita raakut tarvitsevat lisääntyäkseen, joten raakkujen esiintyminen padon yläpuolella on hyvin epätodennäköistä. Raakkuihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ennen padon purkua luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa, siitä annetussa ELY-keskuksen lausunnossa sekä purkuluvassa. Vaikutukset raakkuihin arvioitiin vähäisiksi. Purkamisen aiheuttama veden hetkittäinen samentuminen ja mahdollisen kiintoaineksen liikehdintä ei heikennä raakun elinolosuhteita.

LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kävi 8.–12.7. tarkastelemassa Jyllinkosken voimalaitospadon purun vaikutuksia raakkuihin yhdellä suuremmalla esiintymisalueella Rakennuskoskella. Vesi oli hetkittäin sameaa pohjapadon rakennustöiden takia, mutta kirkastui päivän aikana. Raakkuja löytyi alueelta normaaliin tapaan, eivätkä ne olleet peittyneet kiintoainekseen tai vaikuttaneet muutenkaan häirityiltä.

Jyllinkosken voimalaitospadon yläpuolella käytiin 11.7. tekemässä lajimääritystä kuiville jääneille simpukoille  lähellä voimalaitospadon purkua ja Jyllinkosken leirikeskuksen edustalla. Yhtään raakkua tai vuollejokisimpukkaa ei löytynyt alueelta. Lajit olivat soukkojokisimpukka, litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka, jotka voi helposti erottaa raakuista mm. lukkohampaiden avulla. Mikään näistä lajeista ei ole uhanalainen.

Eri%20simpukkalajien%20tunnistamista.%20J%E4rvisimpukoilla%20simpukan%20sarankohta%20on%20sile%E4%2C%20jokisimpukoilla%20on%20lukkohampaat%2C%20v%E4k%E4set%20tai%20kohoumat%20saranapuolella.%20Raakulla%20ne%20kuitenkin%20ovat%20erilaiset%20kuin%20tuolla%20soukkojokisimpukalla.
Eri simpukkalajien tunnistamista. Järvisimpukoilla simpukan sarankohta on sileä, jokisimpukoilla on lukkohampaat, väkäset tai kohoumat saranapuolella. Raakulla ne kuitenkin ovat erilaiset kuin tuolla soukkojokisimpukalla. © Lotta Mäkinen

Väliaikainen vaikutus alueen pohjaeläinyhteisöön voi olla suurikin, mutta pitemmällä aikavälillä lajisto palautuu alueelle. Voimalaitospadon purun ja koskialueen ennallistaminen on valtavan suuri edistysaskel virtavesien eliöstön liikkumisen kannalta. Taimenten liikkuminen on mahdollista padon purun jälkeen ylävirtaan päin ja tulevaisuudessa raakuillakin on mahdollisuus levittäytyä laajemmalle alueelle. Erittäin uhanalaisen lajin selviytymisen kannalta uusien elinympäristöjen löytyminen on ehdottoman tärkeää.

LIFE Revives -hanke edistää jokihelmisimpukan kantojen vahvistamista ja elinympäristöjen kunnostusta. Kuusivuotinen LIFE Revives -hanke käynnistyi syksyllä 2021 usean vuoden taustatyön ja suunnittelun tuloksena 12 projektipartnerin voimin. Tavoitteena on parantaa jokihelmisimpukan, raakun,  ekologista tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa jotta lajin suotuisa suojelun taso saavutettaisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus edistää hankkeen toimia Satakunnassa Karvianjoella. 

Lisätietoa 

Teemasivusto:

Varsinais-Suomen ELY-keskus; Raakkujoki Karvianjoki (Satakunta):

Avainsanat

ympäristöraakkujokihelmisimpukkasimpukkaluonnon monimuotoisuusluonnonsuojelulife revives -hankelife revivesjokierittäin uhanalainen lajikarvianjokisatakunta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote

Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye