Hyväkuntoisella soratiellä on parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä
Sorateiden osuus koko Suomen maantieverkosta on suuri – noin 35 prosenttia. Lounais-Suomessa sorateiden osuus maantieverkosta on keskimääräistä pienempi. Tyypillisellä soratiellä ajaa vain alle sata ajoneuvoa päivässä, mutta silti sorateillä on edelleen oleellinen merkitys esimerkiksi maa- ja metsätaloudelle ja huoltovarmuudelle. Vaihtelevat sääolosuhteet, vauriot ja pölyäminen kuitenkin kiusaavat sorateitä. Myöskään soratien leventyminen ei ole hyvä asia.

Suuri osa sorateistä on vanhojen kapeiden kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä. Vauriot ovat sorateillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Aina sorateiden kunto ei vastaa tienkäyttäjien odotuksia. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että hyväkuntoisella soratiellä on huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä.
Sorateillä on taipumus leventyä ajan kuluessa, kun murskeita siirtyy ojan luiskaan. Sorateiden yleinen ongelma onkin tien liian suuri leveys, joka johtaa siihen, että tie alkaa olla hankalasti hoidettavissa mitoissa. Liikaa levinneitä sorateitä kavennetaan takaisin uuteen tavoiteleveyteen ja tien muoto palautetaan tasaisen kaltevaksi hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tien pinnan oikea sivukaltevuus takaa veden johtumisen ojiin, sillä tiellä makaava vesi aiheuttaa kuoppaisuutta ja epätasaisuutta.
Ylileveällä soratiellä on usein myös ongelmana liian jyrkkä luiskakaltevuus, joka entisestään edesauttaa tien leventymistä, kun tien reunaa kuormitetaan. Leveämpi tie ei ole turvallisempi, sillä usein nopeudet suurenevat samassa suhteessa tien leventyessä.
Ylileveät tiet vaikuttavat suoraan myös teiden sorastuksen materiaalikulutukseen. Jos tie on ylileveä, jää kulutuskerros ohuemmaksi, sillä hoitourakoihin on määritelty tietty määrä soratonneja. Kustannukset vaikuttavat siis tehtäviin hoitotoimiin. Esimerkiksi sorateiden päällystämiseen tai rakenteen parantamiseen ei ole olemassa rahoitusta. Lisäksi on hyvä huomioida kestävä luonnonvarojen käyttö. Mitä enemmän materiaaleja tarvitaan, sitä enemmän kulutetaan kallioalueita.
Sorateiden osuus Lounais-Suomen teistä on 25 prosenttia, mutta liikenteestä niillä ajetaan vain kaksi prosenttia. Kilometreissä mitattuna sorapintaisia maanteitä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa noin 2 000 kilometriä ja koko Suomessa noin 27 000 kilometriä.
Sorateiden pinta elää jatkuvasti – laatuvaatimukset sallivat myös virheitä
Lähtökohtaisesti liikennettä vaarantavia puutteita ei saa esiintyä soratieverkolla. Ajomukavuutta haittaavia puutteita saa esiintyä yksittäisillä lyhyillä jaksoilla, jos pääosa tiestöstä on laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa ennen toimenpidetarpeen rajaa. Tienkäyttäjää saattaakin ihmetyttää, kun annettu palaute ei aina johda toimenpiteisiin, vaan soratien todetaan olevan laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa.
Laatuvaatimukset sallivat melko paljon laatuvirheitä sorateillä. Sorateiden kuntoarvo kolme (3) on tavoitearvo, jossa tienpinta on suurimmaksi osaksi tasainen, ajourat ovat kiinteät, mutta ajourien ulkopuolella on irtonaista ainesta, etenkin kunnostustoimenpiteen jälkeen.
Soratien ei tarvitse olla aina tasainen ja siellä on käytännössä aina kuoppia, mutta ne eivät saa olla syviä, eikä niitä saa olla paljon. Ajoneuvolla pitäisi päästä liikkumaan omaa kaistaa myöden. Liikennettä vaarantavaa tai ajoneuvoa rikkovaa kohtaa ei saa olla.
Soratiet pitävät sopivassa suhteessa kuivasta ja kosteasta
Sorateiden rakenteellinen kunto on monien tekijöiden summa. Soratiet kestävät liikennekuormitusta päällystettyä tietä heikommin. Lisäksi rankat sateet, kuivat kesät ja routa vaurioittavat sorateitä.
Soratielle iso haaste on, jos vettä tulee kerralla paljon. Runsaat sateet pehmittävät soratiet. Tienkäyttäjille se tuntuu pinnan epätasaisuutena ja liejuuntumisena. Toisaalta jatkuva kuivuuskin aiheuttaa ongelmia, koska tie tarvitsee myös kosteutta pysyäkseen hyvässä kunnossa. Vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaihdellessa soratiet tarvitsevat monenlaisia toimenpiteitä liikennöitävässä kunnossa pysyäkseen.
Kuivina kesinä soratien pölyämistä on vaikea estää
Sorateiden peruskunnostus tapahtuu keväisin, jolloin suoritetaan sorateiden kevätmuokkaus ja pölynsidonta. Pölynsidonta tehdään pintakelirikon loputtua tien ollessa kostea.
Pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liiaksi, ja tie alkaa pölytä. Pölyämisen ehkäisemiseksi tien pinnalle levitetään vesiliukoista kalsiumkloridia tai magnesiumkloridia eli suolaa ja vettä. Suola sitoo itseensä kosteutta, ja se hidastaa tien pinnan kuivumista. Suolaus ei kuitenkaan tehoa kovin hyvin, jos takana on ollut pitkä sateeton jakso. Tällöin tien pinnassa ei ole tarpeeksi kosteutta, jonka suola voisi sitoa. Näissä tilanteissa on odotettava pidempijaksoista sadetta, jotta pölyäminen saadaan hallintaan.
Soratien pölyämistä arvioidaan ajamalla tietä henkilöautolla 60 km/h nopeudella. Tällä nopeudella ajettaessa pölyäminen saattaa olla laatuvaatimusten mukaista, eli pöly ei juurikaan leviä pientareiden ulkopuolelle. 80 km/h ajettaessa pölyäminen voi olla jo selvästi haitallisempaa. Jokainen tienkäyttäjä voi myös ajonopeudella vaikuttaa tien pölyämisen määrään.
Kärrypoluista nykypäivän huoltovarmuuden varmistajiksi
Soratiet ovat erittäin merkittäviä tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Myös maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on hyvin tärkeää. Esimerkiksi Lounais-Suomessa maatalous on merkittävä elinkeino, ja maatalouden kuljetukset keskittyvätkin juuri vähäliikenteiselle tieverkolle.
Lue lisää: Millä periaatteilla sorateitä hoidetaan? (palautevayla.fi)
Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, maanteiden hoidon projektipäälliköt, yhteydenotot Liikenteen asiakaspalvelun kautta, p. 0295 020 600
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
I mars följde arbetslösheten i Egentliga Finland trenden och minskade en aning24.4.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
I mars minskade arbetslösheten något i Egentliga Finland, men antalet arbetslösa arbetssökande var fortfarande högt. Arbetslöshetsgraden ökade jämfört med året innan, även om antalet permitterade minskade. Arbetsmarknadssituationen var utmanande, och antalet nya lediga jobb minskade avsevärt. Arbetslöshetsgraden var dock lägre än rikets genomsnitt.
Varsinais-Suomen työttömyys tippui trendinomaisesti hieman maaliskuussa24.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maaliskuussa Varsinais-Suomen työttömyys laski hieman, mutta työttömiä työnhakijoita oli edelleen runsaasti. Työttömyysaste nousi vuoden takaiseen verrattuna, vaikka lomautettujen määrä väheni. Työmarkkinoiden tilanne oli haastava, ja uusien työpaikkojen määrä väheni merkittävästi. Työttömyysaste oli kuitenkin alhaisempi kuin koko maan keskiarvo.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan vuoden 2025 putkisiltatyöt alkavat22.4.2025 11:00:32 EEST | Tiedote
Vuosina 2024 ja 2025 uusitaan yhteensä 14 putkisiltaa eri puolella Varsinais-Suomea ja Satakuntaa. Syksyn 2024 aikana kohteena on jo ollut yksitoista putkisiltaa, urakan loput kolme kohdetta toteutetaan kevään 2025 aikana. Osassa kohteista siltojen uusimistyön ajaksi liikenteelle rakennetaan kiertotie siltapaikalle. Joissain kohteissa liikenne joudutaan katkaisemaan siltapaikalla työn ajaksi ja ohjaamaan kiertoreiteille.
Vähä-Säkylän risteyssillan uusiminen alkaa Säkylässä – liikenne kiertoreitille töiden ajaksi16.4.2025 13:12:02 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Vähä-Säkylän risteyssillan uusimistyöt Säkylässä maantiellä 12691 (Rantatie). Työt alkavat valmistevilla töillä tällä viikolla (vko 16) ja sillan purkutöiden valmistelut käynnistyvät ensi viikolla (vko 17). Siltatöiden ajaksi joudutaan liikenne ohjaamaan kiertoreitille. Liikenne sillalla katkaistaan tiistaina 22.4.2025 klo 11. Uusi silta on tarkoitus ottaa liikennekäyttöön marraskuun 2025 loppuun mennessä. Urakka valmistuu kesäkuun 2026 loppuun mennessä.
Maanpäänkulman tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville, Pöytyä15.4.2025 13:42:29 EEST | Tiedote
ABO Energy Suomi Oy suunnittelee tuulivoiman tuotantoalueen rankentamista Pöytyän kunnan alueelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme