Etelä-Savo finalistina EU:n luomupalkintokilpailussa

Etelä-Savolla on luomun kehittämisessä pitkät perinteet. Ensimmäiset luomuviljelijät aloittivat jo 1970-luvun lopulla ja perustivat viljelijöiden ja kuluttajien yhteisen yhdistyksen viemään tuotantotapaa eteenpäin. Luomua on siitä saakka rakennettu yhteistyöllä eteenpäin. Vauhtia antoi maaherran tavoite tehdä Mikkelistä ekolääni. Läänin lakkauttamisen jälkeen kestävään elämäntapaan suuntaavaa toimintaa on tavoiteltu Etelä-Savon ekomaakuntana. 

Luomuviljelijöiden neuvonta ja koulutus alkoi jo 1983 ensin Joroisten kunnan ja myöhemmin nykyisen Etelä-Savon ProAgrian edeltäjän Mikkelin maaseutukeskuksen toimintana. Helsingin yliopiston maaseudun tutkimus – ja koulutuskeskus Mikkeli aloitti 1990 valtakunnallisen maatalousneuvojille suunnatun luomukoulutuksen.

Vuonna 1985 Maaseudun kehittämiskeskus ry aloitti luomututkimuksen yhteistyössä Juvan ja lähikuntien pioneeriluomuviljelijöiden kanssa. Juvan tutkimustoiminta siirtyi vuonna 1990 MTT:n (nykyisen Luonnonvarakeskuksen Luken edeltäjä) luonnonmukaisen tuotannon tutkimusasemaksi. Muutama vuosi myöhemmin toiminta laajeni Mikkelin Karilan tutkimusasemalle, jolloin nimeksi tuli Ekologisen tuotannon tutkimusasema. Sittemmin koeasemia on lakkautettu, mutta luomututkimustoiminta jatkuu edelleen pääasiassa Luomuinstituutin hankkeissa yhteistyössä luomuviljelijöiden kanssa.

Ekoneum tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöksi

Luomun tutkimuksen ja kehittämisen sateenvarjoksi perustettiin vuonna 2000 Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Ekoneumin perustaminen yhdisti kolmen toimijan – Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (nykyisin Luonnonvarakeskus, Luke), Mikkelin ammattikorkeakoulu MAMK (nykyisin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk) ja Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus MTKK (nykyisin Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti) elintarvikealan luomuhankkeet saman sateenvarjon alle. Ekoneum toimi valtakunnallisen elintarvikealan osaamiskeskusverkoston, ELO:n, luomuosaamisen solmukohtana ja koordinaattorina. Yhdistykselle asetettiin tavoitteeksi myös luomuun erikoistuneen oman tutkimusinstituutin edistäminen. Tämä toteutui vuonna 2013, kun Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen luomututkimusverkosto, Luomuinstituutti, aloitti toimintansa Mikkelissä.

Etelä-Savon luomuosaamisen kehittämistä ovat tukeneet vahvasti myös Etelä-Savon maakuntaohjelmat ja valtakunnalliset että Etelä-Savon alueelliset maaseutuohjelmat sekä ympäristöohjelmat, joissa luomun edistämiseksi on ollut toimenpiteitä ja siten mahdollistettu luomukehittämishankkeet.

Pelloista 18 % luomutuotannossa

Luomutuotannon kehittäminen näkyy vahvasti Etelä-Savon alkutuotannossa. Viljelijät ovat ammattitaitoisia yrittäjiä, jotka ovat omalla panoksellaan kehittäneet luomutuotantoa. Vuonna 2023 luomupeltoa oli 12 400 ha, joka on 18 % maakunnan peltoalasta. Suomen keskiarvo on 14 %. Juvan kunnassa, jossa luomututkimus alkoi, luomupeltojen osuus on peräti 40 %, mikä osoittaa esimerkin ja aktiivisuuden voiman. Vuonna 2023 oli luomukotieläintuotantoa 56 tilalla eli 30 % prosentilla tiloista, pääasiassa lypsy- ja lihanautoja sekä lampaita. Joka kymmenes eteläsavolainen viljelijä on luomutuottaja. Viljelijöiden lisäksi luomuvalvonnassa on elintarvikejalostajia ja siemenpakkaamoita. Kun viljelijöiden määrään lisätään muut toimijat, on luomuvalvonnan piirissä 220 toimijaa.

Merkittävää luomutuotantoa ja kuluttajilla myönteinen asenne

Etelä-Savo on tunnettu luomuvihannesviljelystä ja luomumaidontuotannosta. Juvalaiset ja sulkavalaiset luomumaidontuottajat aloittivat pioneereina laajamittaisen luomumaidontuotannon ja jatkojalostuksen 1993 ja luomumaitotuotteet alkoivat levitä vähittäiskauppoihin.

Alueen luomuporkkana-ala oli 29 %, sipulin 44 % ja kaalin 22 % koko Suomen luomupinta-aloista vuonna 2023. Mansikkaa, vadelmaa, herukoita ja tyrniä tuotetaan pääasiassa paikalliseen myyntiin. Luomumansikan pinta-ala on merkittävä: 12,5 % Suomen luomumansikan hehtaareista. Luomujalosteita valmistettiin 23 yrityksessä ja jatkojalostusta tehtiin 15 maatilalla.

Vuonna 2023 tehty kuluttajatutkimus kertoo, että 40 % eteläsavolaisista kuluttajista on halukas ostamaan luomutuotteita vähintään viikoittain. Valtakunnallisesti osuus on 30 %. Myös julkiset ruokapalvelut ovat ottaneet luomuraaka-aineet omakseen. Etelä-Savossa on 11 ravintolaa, jotka ovat mukana Luomuravintolat-ohjelmassa tavoittelemassa 25 % luomuosuutta raaka-ainepohjassa.

EU:n luomupalkinto

EU:n luomupalkintojen jakajina toimivat yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK), Euroopan alueiden komitea (AK), COPA-COGECA ja IFOAM Organics Europe. Näillä palkinnoilla pyritään antamaan tunnustusta erinomaisesta työstä koko luomun arvoketjussa ja palkitsemaan EU:n parhaat ja innovatiivisimmat luomualan toimijat. Palkintoja jaetaan parhaalle miesviljelijälle, naisviljelijälle, alueelle, kaupungille, bioalueelle, jatkojalostajalle, jälleenmyyjälle ja ruokapalvelulle. Palkintoja on jaettu vuodesta 2022 lähtien.

Etelä-Savon luomupalkintohakemus

Etelä-Savon luomuosaamisen perusta on kiinteä yhteistyö, joka korostuu myös EU:n luomupalkinnon hakemisessa. EU:n luomupalkinnon hakijana on Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry. Hakemus on laadittu yhteistyössä Ekoneum ry:n, Luomuinstituutin, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Etelä-Savon maakuntaliiton, Saimaan luomu ry:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa.