Sinileväkukinnat ovat runsastuneet Kaakkois-Suomen järvi- ja rannikkoalueilla
Sinilevää on paikoin runsaasti. Ennustettu lämmin sää voi voimistaa kukintoja ja pidentää niiden kestoa.
Useimmilta valtakunnallisen levähavainnoinnin paikoilta on tullut ajantasainen tieto tiistain tai keskiviikon aikana. Sinilevää on viikoittaisilla vakiohavaintopaikoilla havaittu vähäisiä määriä Kotkan sisäsaaristossa. Runsaasti sinilevää on havaittu Lappeenrannan Haapajärvellä, Virolahdella Huovarin ympäristössä ja Rautalanselällä sekä Kotkan edustalla Haapasaaren ympäristössä.
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella sinilevän esiintyminen on mahdollista tai todennäköistä lähes koko Itäisen Suomenlahden merialueella.
Pintaveden lämpötila Kaakkois-Suomen järvillä vaihtelee noin 20–24 asteen välillä. Merivesi on rannikolla noin 21-asteista.
Mikäli sää jatkuu lämpimänä ja tuulettomana, on sinileväkukintojen voimistuminen ja jatkuminen todennäköistä. Hellejaksojen aikana voi myös karuissa ja vedenlaadultaan moitteettomissa järvissä esiintyä lyhytaikaisesti sinilevähippua avovedessä, jota voi kulkeutua tuulen alapuoleiselle ranta-alueelle. Tyypillisesti tilanne on kuitenkin nopeasti ohi. Vesistöjen äärellä oleskelevia kehotetaan arvioimaan vallitseva sinilevätilanne tapauskohtaisesti.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Rantaan ajautuessaan levämassa on maalimaista, ja koskettaessa sinilevämassa hajoaa hippusiksi eikä takerru esimerkiksi rihmamaisena tikkuun.
Lue lisää ELY-keskuksen uutisesta
Tiesitkö tämän sinilevistä?
Sinilevät (sinibakteerit) kuuluvat Itämeren kasviplanktoniin. Kasviplankton huolehtii meren ulappaekosysteemien perustuotannosta, eli kasviplankton toimii eläinplanktonin ravintona ja tuottaa ilmakehään happea. Sinileviä on vedessä aina jonkin verran. Niihin yleensä kiinnitetään huomiota kuitenkin vasta, kun niiden määrä runsastuu kesällä. Alkukesällä vesi on usein liian viileää sinileville ja ne joutuvat kilpailemaan muiden kasviplanktonlajien kanssa. Sinilevillä on useita kilpailuetuja verrattuna muihin leviin. Osa sinilevistä hyödyntää ilmakehästä veteen sekoittunutta kaasumaista typpeä ja tarvitsee kasvaakseen vedestä vain fosforia. Siksi hapettomilta pohjilta vapautuva fosfori suosii erityisesti sinileväkukintojen syntyä. Osa sinilevistä kykenee myös varastoimaan fosforia. Lisäksi sinilevillä on soluissaan kaasurakkuloita, joiden avulla ne voivat nousta valoisaan pintakerrokseen, joka parantaa niiden yhteyttämistä. Sinileviä esiintyy Itämeressä eniten kesällä, kun vesi on lämmintä. Tällöin vedessä on paljon eläinplanktonia, mutta sille ei maistu ravintoarvoltaan huono sinilevä. Siksi eläinplankton ei juuri häiritse sinilevien lisääntymistä ja sinilevät kasvavat muodostaen voimakkaita kukintoja.
Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista
Suomen ympäristökeskuksessa seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät rajoita satelliittihavainnointia.
Linkki: Karttaselain - Tarkka (syke.fi)
Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin
Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.
Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain vähintään 17 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan.
Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteitä emme valitettavasti voi ottaa vastaan.
Seuraava tiedote Kaakkois-Suomen sinilevätilanteesta julkaistaan tarpeen mukaan, jos leväkukinnot yleistyvät.
Yhteyshenkilöt
Krista Rantamo, vesienhoidon asiantuntija, p. 0295 029 153
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
ELY-keskus korjaa heikkokuntoisia siltoja Etelä-Karjalassa6.3.2025 08:55:25 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Etelä-Karjalan siltaurakan työt käynnistyvät maaliskuun aikana. Kolme huonokuntoisia siltaa korjataan Taipalsaaressa, Savitaipaleella ja Lappeenrannassa.
Järvi-Suomen vesistöihin 1,3 miljoonaa euroa5.3.2025 11:27:17 EET | Tiedote
Järvi-Suomen vesistöjen kunnostamiseen myönnettiin viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa EU:n maaseuturahoitusta ns. JÄSMY-teemahaun kautta. Rahoituksen sai kuusi hanketta.
Moottoriteiden vaihtuvien nopeusrajoitusten siirtymäaika kesärajoituksiin alkaa maaliskuun alusta26.2.2025 08:05:25 EET | Tiedote
Moottoriteillä nopeusrajoitukset on laskettu talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusperiaatteiden mukaisesti enintään 100 kilometriin tunnissa. Takaisin kesärajoituksiin siirrytään tavallisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, kun päivät pitenevät ja ajo-olosuhteet paranevat. Poikkeuksena ovat kuitenkin moottoritiet, joissa on vaihtuvat nopeusrajoitukset. Niillä kesänopeuksia voidaan käyttää valoisaan aikaan hyvissä keliolosuhteissa jo maaliskuun alusta alkaen. Esimerkiksi 120 km/h rajoitusta voidaan siis käyttää jo 1.3.2025 alkaen, jos sää- ja keliolot sen sallivat. Keväällä ajokelit saattavat kuitenkin vaihdella nopeasti tienkohdittain ja vuorokaudenajoittain. Talvi ja pakkaset jatkuvat vielä, minkä vuoksi turvallinen ajonopeus voi olla huomattavasti alempi kuin liikennemerkissä osoitettu nopeusrajoitus. Tärkeää on siis valita oikea tilannenopeus olosuhteiden mukaan moottoritielläkin. Kotkan kohdan talvirajoitus valtatiellä 7 Kaakkois-Suomen ELY-keskus otti kuluvalle talvikaudelle käyttöön
Lomautettujen määrä vähentynyt Kaakkois-Suomessa – nuorten työttömyys yhä kasvussa25.2.2025 08:08:05 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomessa työttömien määrä kasvoi tammikuussa 11 prosentilla vuodentakaisesta. Lomautettujen määrä väheni vuodentakaisesta ja myös joulukuusta. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin kaikkien työttömien. Korkeakoulutettujen työttömyys on myös huomattavasti lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa edelleen. Uusien avointen työpaikkojen määrä väheni muissa alueen seutukunnissa paitsi Kouvolassa.
Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla välillä Keltti-Tanttari välillä etenee - tiesuunnitelma nähtäville18.2.2025 08:13:01 EET | Tiedote
Tiesuunnitelma valtatien 6 parantamisesta Keltin ja Tanttarin välillä on valmis. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on asettanut tiesuunnitelman nähtäville, ja siitä voi jättää muistutuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme