Väitös: Traumaattisesti irronneiden sormien takaisinistutus ei paranna toimintakykyä amputaatioon verrattuna
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Pyörny tutki väitöskirjassaan traumaattisten yläraaja-amputaatioiden hoidon lopputuloksia. Hän havaitsi, että sormien takaisinistutustoimenpide ei johtanut parempaan yläraajan toiminnalliseen lopputulokseen kuin amputaatiotyngän muokkaus ja haavan sulkeminen. Tutkimuksen tulokset haastavat nykyisen hoitokäytännön.
Yläraajan traumaattisella amputaatiovammalla tarkoitetaan onnettomuuden aiheuttamaa raajan tai sen osan irtoamista. Tällaisissa tapauksissa hoitovaihtoehtoja on kaksi: verenkierron palauttaminen ja irronneen kudoksen kirurginen takaisinistutus tai revisioamputaatio eli toimenpide, jossa vaurioituneen raajan pehmytkudospuutokset peitetään ja haava suljetaan.
– Takaisinistutus on vakiintunut traumaattisen yläraajan amputaatiovamman hoitotapa peukalon tai kahden ja useamman sormen onnettomuuksissa. Näyttö sen hyödyistä verrattuna revisioamputaatioon on kuitenkin vähäistä ja vaihtelevaa, Joonas Pyörny kertoo.
Pyörny arvioi väitöstutkimuksessaan hoidon lopputuloksia traumaattisten yläraaja-amputaatioiden jälkeen. Tutkimuksessa ilmeni, että traumaattisesti irronneiden sormien takaisinistutustoimenpide ei ollut yhteydessä potilaiden parempaan yläraajan toimintakykyyn, parempaan elämänlaatuun, kylmänsietokykyyn tai käden ulkonäköön revisioamputaatioon verrattuna. Takaisinistutus- ja revisioamputaatioryhmän välisessä vertailussa huomioitiin tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, vammamekanismi, vamman laajuus sekä vamma dominantissa eli hallitsevassa kädessä.
– Tutkimustulos on yllättävä. Onnistuneestikin takaisinistutettujen raajan osien toiminallisuus harvoin palautui onnettomuutta edeltävälle tasolle. Keskeisiä haasteita takaisinkiinnitettyjen raajan osien osalta ovat jäykkyys, voimattomuus ja kipu. Nykyinen hoitolinja ei niinkään perustu tieteelliseen näyttöön vaan oletukseen, että takaisinistutus johtaa parempaan lopputulokseen, Pyörny sanoo.
Takaisinistutusleikkaukset ovat pitkiä, ja niissä vaaditaan mikrokirurgisia taitoja ja enemmän terveydenhuollon resursseja kuin revisioamputaatiotoimenpiteissä. Lisäksi potilaiden kuntoutusaika on pidempi takaisinistutuksen jälkeen.
– Jatkossa tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja potilastutkimuksia, jotta nykyiset tutkimustulokset voidaan toistaa ja tunnistaa potilasryhmät, jotka saattavat hyötyä takaisinistutuksesta. Esimerkiksi laajoissa peukalovammoissa takaisinistutus voi tuoda enemmän hyötyä verrattuna esimerkiksi pikkusormen ja nimettömän vammoihin, Pyörny korostaa.
Joonas Pyörny on kotoisin Sipoosta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2024. Tällä hetkellä hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Rovaniemellä.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. elokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Pyörnyn käsikirurgian alaan kuuluva väitöskirja Treatment Outcomes of Traumatic Upper Extremity Amputations tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.8.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Markus Pääkkönen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori (tenure track) Jarkko Jokihaara Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas Pyörny
joonas.pyorny@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme