Väitös: Traumaattisesti irronneiden sormien takaisinistutus ei paranna toimintakykyä amputaatioon verrattuna
1.8.2024 08:45:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Pyörny tutki väitöskirjassaan traumaattisten yläraaja-amputaatioiden hoidon lopputuloksia. Hän havaitsi, että sormien takaisinistutustoimenpide ei johtanut parempaan yläraajan toiminnalliseen lopputulokseen kuin amputaatiotyngän muokkaus ja haavan sulkeminen. Tutkimuksen tulokset haastavat nykyisen hoitokäytännön.
Yläraajan traumaattisella amputaatiovammalla tarkoitetaan onnettomuuden aiheuttamaa raajan tai sen osan irtoamista. Tällaisissa tapauksissa hoitovaihtoehtoja on kaksi: verenkierron palauttaminen ja irronneen kudoksen kirurginen takaisinistutus tai revisioamputaatio eli toimenpide, jossa vaurioituneen raajan pehmytkudospuutokset peitetään ja haava suljetaan.
– Takaisinistutus on vakiintunut traumaattisen yläraajan amputaatiovamman hoitotapa peukalon tai kahden ja useamman sormen onnettomuuksissa. Näyttö sen hyödyistä verrattuna revisioamputaatioon on kuitenkin vähäistä ja vaihtelevaa, Joonas Pyörny kertoo.
Pyörny arvioi väitöstutkimuksessaan hoidon lopputuloksia traumaattisten yläraaja-amputaatioiden jälkeen. Tutkimuksessa ilmeni, että traumaattisesti irronneiden sormien takaisinistutustoimenpide ei ollut yhteydessä potilaiden parempaan yläraajan toimintakykyyn, parempaan elämänlaatuun, kylmänsietokykyyn tai käden ulkonäköön revisioamputaatioon verrattuna. Takaisinistutus- ja revisioamputaatioryhmän välisessä vertailussa huomioitiin tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, vammamekanismi, vamman laajuus sekä vamma dominantissa eli hallitsevassa kädessä.
– Tutkimustulos on yllättävä. Onnistuneestikin takaisinistutettujen raajan osien toiminallisuus harvoin palautui onnettomuutta edeltävälle tasolle. Keskeisiä haasteita takaisinkiinnitettyjen raajan osien osalta ovat jäykkyys, voimattomuus ja kipu. Nykyinen hoitolinja ei niinkään perustu tieteelliseen näyttöön vaan oletukseen, että takaisinistutus johtaa parempaan lopputulokseen, Pyörny sanoo.
Takaisinistutusleikkaukset ovat pitkiä, ja niissä vaaditaan mikrokirurgisia taitoja ja enemmän terveydenhuollon resursseja kuin revisioamputaatiotoimenpiteissä. Lisäksi potilaiden kuntoutusaika on pidempi takaisinistutuksen jälkeen.
– Jatkossa tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja potilastutkimuksia, jotta nykyiset tutkimustulokset voidaan toistaa ja tunnistaa potilasryhmät, jotka saattavat hyötyä takaisinistutuksesta. Esimerkiksi laajoissa peukalovammoissa takaisinistutus voi tuoda enemmän hyötyä verrattuna esimerkiksi pikkusormen ja nimettömän vammoihin, Pyörny korostaa.
Joonas Pyörny on kotoisin Sipoosta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2024. Tällä hetkellä hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Rovaniemellä.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. elokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Pyörnyn käsikirurgian alaan kuuluva väitöskirja Treatment Outcomes of Traumatic Upper Extremity Amputations tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.8.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Markus Pääkkönen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori (tenure track) Jarkko Jokihaara Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joonas Pyörny
joonas.pyorny@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta22.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valmiusrakentaminen on varautumisen osa-alue, jonka rooli on noussut yhä tärkeämmäksi globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä. Suomessakin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Tampereen yliopistossa käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvia ja testattuja rakenteellisia suojausratkaisuja sähköverkon kriittisille kohteille esimerkiksi drooni-iskuja vastaan.
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme