Vieraslajien kasvukausi käynnissä - vielä ehtii tekemään torjuntaa
Pienelle alueelle levinnyt vieraslaji kannattaa yrittää torjua heti kokonaan, mutta laajojen kasvustojen tai hankalien lajien torjunta voi vaatia pitkäjänteistä työtä. Laajojen kasvustojen kohdalla voikin alussa keskittyä sen leviämisen estämiseen esimerkiksi niittämällä kasvit ennen kukintaa. Vaikeampienkin esiintymien torjuminen on usein mahdollista useiden vuosien torjuntatyön tuloksena.

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet yli luontaisten leviämisesteiden ihmisen joko tarkoituksella siirtämällä tai tahattomasti. Haitallisia vieraslajeja ovat ne vieraslajit, jotka vaikuttavat negatiivisesti alkuperäiseen luontoon tai terveyteen ja turvallisuuteen. Vieraslajien torjunta on tärkeää luonnonsuojelun kannalta ja lainsäädäntö velvoittaa niin kiinteistönomistajaa kuin myös muita toimijoita vieraslajien torjuntaan ja leviämisen estämiseen.
Haitallisten vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Vieraslajien torjunta on maanomistajien vastuulla ja torjuntaan tarvitaan maanomistajan lupa, mikäli haluaa torjua vieraslajeja oman kiinteistönsä ulkopuolelta.
Haitalliset vieraslajit voivat muuttaa elinympäristöä muille lajeille sopimattomaksi tai syrjäyttää alkuperäistä lajistoa. Haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu mm. lupiini ja jättipalsami. Lupiini typensitojakasvina rehevöittää kasvualustaa luonnon niittykukille sopimattomammaksi ja syrjäyttää levitessään alkuperäistä lajistoa. Joukossa on myös ihmisten terveydelle haitallisia lajeja, kuten espanjansiruetana ja jättiputket. Espanjansiruetana voi levittää ihmisille ja kotieläimille haitallisia bakteereja (mm. listeria) ja jättiputkien kasvineste voi aiheuttaa auringonvalon vaikutuksesta iholle palovamman kaltaisen vaurion.
Selvitä vieraslajille sopivin torjuntatapa
Ennen torjuntaa kannattaa selvittää lajin torjuntaan liittyvät ohjeet parhaan torjuntatuloksen saavuttamiseksi. Tietoa kullekin vieraslajille sopivista ja tehokkaista torjuntatoimista on tarjolla kansallisen vieraslajiportaalin (www.vieraslajit.fi) kautta. Sivustolla on kattavasti tunnistus- ja torjuntaohjeita Suomessa tavatuista vieraslajeista. Myös ELY-keskusten valtakunnallisesta ympäristöasioiden asiakaspalvelusta saa neuvoja vieraslajeihin ja niiden torjuntaan liittyvissä asioissa.
Monivuotiset kasvit, kuten lupiini, kannattaa pyrkiä kitkemään juurineen. Jättipalsami on puolestaan yksivuotinen ja sen torjunta kannattaa tehdä ennen kuin siemenet ovat valmiit. Kesän ollessa pitkällä osa vieraslajien kukinnoista on jo siemenvaiheessa, jolloin on erityisen tärkeää huomioida, ettei vahingossa levitä torjuttavan vieraslajin siemeniä uuteen paikkaan. Osa lajeista voi levitä myös juuren palasista.
Terveydelle haitallisia lajeja torjuttaessa tulee muistaa suojavarusteet. Jättiputkia torjuessa on tärkeää muistaa suojautua sen kasvinesteeltä, jotta ei saa iholle vaurioita. Espanjansiruetanoita kannattaa käsitellä esimerkiksi kertakäyttöhanskoilla suojautuakseen sen limalta ja infektioriskiltä. Espanjansiruetanoita torjuessa ne tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti, jotta niille ei aiheudu tarpeetonta kärsimystä lain eläinten hyvinvoinnista mukaan.
Ilmoita havaintosi vieraslajiportaalin kautta
Vieraslajien havaintoja kannattaa ilmoittaa vieraslajiportaalin kautta. Kerätyllä levinneisyystiedolla on merkitystä lajikohtaisten hallintatoimenpiteiden suunnittelussa ja eri tahot voivat hyödyntää tietoja esim. torjuntatalkoiden järjestämiseen. Maanteiden varsilla sijaitsevat vieraslajihavainnot kannattaa ilmoittaa Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylän kautta https://liikenne.palautevayla.fi/feedback, aihe: niitto ja vesakonraivaus, lisätieto: vieraslajihavainto tien pientareella.
Yhteyshenkilöt
Marika Laxluonnonsuojeluasiantuntija
Puh:0295 024 050marika.lax@ely-keskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Etelä-Savon ELY-keskus
Jääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
puh. 0295 024 000
https://www.ely-keskus.fi/ely-etela-savo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Etelä-Savossa työttömiä edelleen yli 7 00024.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savon kuntien työllisyyspalveluissa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 7 019, mikä on 757 henkilöä eli 12 % enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuja heistä oli 758. Työttömänä oli 12,6 % työvoimasta. Maaliskuun aikana kokonaan työttömien määrä laski reilulla sadalla ja lomautettujen määrä 54:llä. Lomautettujen miesten määrä laski helmikuusta 37:llä ja lomautettujen naisten 17:llä.
Etelä-Savon ELY-keskus jakoi avustuksia vesistöjen kunnostukseen23.4.2025 12:46:48 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa myönnettiin avustuksia vesistökunnostuksiin yli 300 000 euron edestä. Yhteensä avustushakemuksia tuli 17 kappaletta, joista 13 sai myönteisen avustuspäätöksen. Vesistöissä tehtävien toimenpiteiden lisäksi avustusta myönnettiin kolmelle valuma-aluelähtöiselle suunnittelu- ja toimenpidehankkeelle. Avustetuilla hankkeilla edistetään vesistöjen monipuolista käyttöä ja hyvää ekologista tilaa.
Kevättulvat jäämässä pieniksi Etelä-Savossa16.4.2025 13:30:35 EEST | Tiedote
Lumet ovat miltei kokonaan sulaneet Etelä-Savossa, ja jäiden lähtö vesistöistä on alkamassa. Tulvat ovat jäämässä koko maakunnassa selvästi tavanomaista alemmaksi ja järvien tulvahuiput koetaan normaalia aiemmin. Talven mittaan lämpötilanvaihtelut sulattivat välillä lumia ja sateita saatiin vetenäkin, joten lumen vesiarvot ovat olleet keväällä tavanomaista alempia. Vähäsateinen kevät on myös osaltaan hillinnyt vedenpintojen nousua.
Ethän rakenna vahingossa saimaannorpan pesäpaikalle tai sen läheisyyteen!15.4.2025 09:30:11 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki vapautti osan alle 30 neliömetrin kokoisista rakennuksista luvanvaraisuudesta. Vapaus rakentaa ei kuitenkaan muuttanut muiden lakien, kuten luonnonsuojelulain ja vesilain, vaatimuksia rakentajille. Rakentamislaki edellyttää rakentajalta entistä suurempaa vastuuta ja asioiden selvittämistä ennen rakentamiseen ryhtymistä.
Kangasniemen Leppäselkä – Pätkönlammen Natura 2000 -alueen hoitosuunnittelu alkaa9.4.2025 15:05:10 EEST | Tiedote
Etelä-Savon ELY-Keskus aloittaa Kangasniemellä sijaitsevan Leppäselkä-Pätkönlammen Natura-alueen hoitosuunnitelman laatimisen keväällä 2025 ja suunnitelman on tarkoitus valmistua syksyllä 2025. Leppäselkä – Pätkönlampi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Monien linnustollisesti arvokkaiden kosteikkojen tapaan Leppäselän ja Pätkönlammen tila on heikentynyt rehevöitymisen ja umpeenkasvun myötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme