MTK-liitot: Maa- ja metsätalousyrittäjien heikkoa oikeusturvaa on parannettava
MTK- liittojen ja valtuuskunnan puheenjohtajat kokoontuivat kesäkokoukseensa Keski-Pohjanmaalle 23-25.7.2024. Kesäkokouksen yhteydessä puheenjohtajat tutustuivat keskipohjanmaalaiseen maataloustuotantoon ja sen erityispiirteisiin.

Puheenjohtajien keskuudessa nousi huoli muun muassa viljelijöiden oikeusturvasta ja toimintaympäristön ennakoimattomuudesta. EU-rahoituskauden vaihtuminen toi jälleen esiin ongelman, jossa viljelijän on haettava tiettyyn päivämäärään mennessä tukia ja näin myös sitouduttava tukiehtoihin, joita kaikkia ei ole ollut edes tukia haettaessa tiedossa. Moniin tukitoimiin on sitouduttava ilman, että tuen määrä on tiedossa ja epäselvien sekä hitaiden prosessien takia tuottajat joutuvat pelkäämään mahdollisia takaisinperintöjä. Tämä vaikeuttaa talouden seurantaa ja suunnittelua. Tukimaksatukset pitäisikin lukita niin, että niiden maksupäivät pysyisivät samoina koko rahoituskauden ajan.
Viljelijöiden heikko oikeusturva tulee esiin myös petovahingoissa. Keinot karjan suojelemiseen rajoittuu käytännössä laumanvartioihin ja petoaitoihin, joista molemmat ovat kalliita ja riittämättömiä ratkaisuja. Petojen tappaessa karjaa, menetyksistä saatava vahingonkorvaus on täysin riittämätön. Korvaustasot on ehdottomasti muutettava vastaamaan menetyksiä.
Metsätalousyrittäjien olematon oikeusturva nousee esiin sähkölinjojen lunastuksissa. Epäoikeudenmukaista kertakorvausjärjestelmää tulee kehittää vuosittaisella maanomistajakorvauksella, joka perustuisi verkonhaltijan keräämiin sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksuihin. Sähkölinjojen lunastuskorvaukset ovat pitkään olleet ykkössijalla MTK:n jäsenkyselyissä ja -palautteissa.
Oikeusturvaa ravistellut esimerkki on myös tänä kesänä sattunut virheellinen salmonellatulos, jonka takia tila joutui hävittämään siipikarjaa ja käyttämään merkittävän määrän rahaa ja työtunteja karjasuojan saneeraukseen. Kansallista salmonellavapausohjelman toteutuksessa on huolehdittava, että tilat eivät joudu kohtuuttomaan tilanteeseen sellaisen virheen takia, joka ei ole viljelijöiden itsensä aiheuttama. Virheen sattuessa tilalle aiheutuneet kustannukset on ehdottomasti korvattava täysimääräisesti.
Ennakoimattomuus näkyy myös maatalouden rahoituksessa ja markkinoiden toiminnassa. Tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia viljelijöistä kokee, ettei pankeilla ei ole ymmärrystä ja asiantuntemusta toimialasta. Tämä näkyy esimerkiksi rahoituspäätöksissä ja pankissa asioinnissa. Puheenjohtajat vaativat, että pankkien on suostuttava korkotukilainojen eräpäivien siirtoon uuden tukikauden maksatuksia vastaaviksi, ilman viljelijän rahoitusaseman heikentymistä.
Kolme suurinta kauppaketjua määrittävät käytännössä sen mitä ja millä hinnalla Suomessa elintarvikkeita myydään. Viljelijöiden ja kaupan välissä toimiva elintarviketeollisuus ei ole pystynyt hintaneuvotteluissa saamaan riittäviä korotuksia hintoihinsa. Kaupan neuvotteluvoima teollisuutta kohtaan on vahva. Kauppa myös pitää jatkuvasti esillä tuontia ulkomailta vaihtoehtona nouseville teollisuuden hinnoille. Tästä johtuen teollisuus ei pysty maksamaan tiloille korkeampia tuottajahintoja.
Kaupan vahva asema näkyy myös energian ja lannoitteiden hinnoissa. Lannoitekiintiöiden määrää ei etukäteen kerrota julkisuudessa, ja välillä lannoitekauppa on auki vain muutamia tunteja. Seuraavaa lannoitteiden ostomahdollisuutta viljelijät saavat odottaa välillä useammankin viikon. Tämä vaikeuttaa todella paljon tilan talouden suunnittelua. Energianhinnoissa parin vuoden takainen kaikista suurin hintavaihtelu on hieman tasaantunut, mutta edelleen polttoaineissa voi olla viikon sisällä vaihtelua jopa kymmeniä senttejä litralta.
Aiemmin todettiin, että viljelijä voi oikealla ajoituksella vaikuttaa tilan talouteen. Edelleen se on näin, mutta ennustettavuus markkinoilla on muuttunut paljon vaikeammaksi. Viljelijöillä ei ole mahdollisuutta keskustella hinnoista kilpailulainsäädännöllisistä syistä, mutta markkinoilla hinta määräytyy edellä mainitun kuvauksen mukaisesti muutaman toimijan toimesta.
Viljelijöiden heikko oikeusturva ja toimintaympäristön ennakoimattomuus sekä alati kasvava byrokratia kuormittavat viljelijöitä. Henkinen kuormitus onkin noussut merkittäväksi syyksi tilojen lopettamiseen. Nämä vaikuttavat negatiivisesti myös siihen, miten nuoret näkevät alan ja heikentävät sitä kautta halukkuutta sukupolvenvaihdoksiin.
Lisätietoja:
Eerikki Viljanen, Valtuuskunnan puheenjohtaja, 0505252727
Sanna Hämäläinen, Valtuuskunnan 1. varapuheenjohtaja, Puheenjohtaja MTK Etelä-Savo, 0504109497
Sari Lantta , Valtuuskunnan 2. varapuheenjohtaja, 0407087500
Timo Kankaanpää, Puheenjohtaja MTK-Etelä-Pohjanmaa, 0407204322
Lassi-Antti Haarala, Puheenjohtaja MTK Häme, 0405895238
Matti Seitsonen, Puheenjohtaja MTK-Kaakkois-Suomi,0500753763
Henna Vuotila, Puheenjohtaja MTK-Keski-Pohjanmaa, 0445374487
Juhana Jalkanen, Puheenjohtaja MTK-Keski-Suomi, 0400665434
Hanna-Mari Kasurinen, Puheenjohtaja MTK-Lappi, 0405625816
Jukka Niittyoja, Puheenjohtaja MTK-Pirkanmaa, 0400352866
Kalle Myllynen, Puheenjohtaja MTK-Pohjois-Karjala, 0505377801
Perttu Sirviö, Puheenjohtaja, MTK-Pohjois-Savo, 0503236191
Sami Nivala, Puheenjohtaja MTK-Pohjois-Suomi, 0400531834
Otso Heikola, Puheenjohtaja MTK-Satakunta, 0500161165
Aija Kalek, Puheenjohtaja MTK-Uusimaa, 0409631551
Aarne Lehtonen, Puheenjohtaja MTK-Varsinais-Suomi, 0405171185
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Ravintolan on kerrottava lihan alkuperä kirjallisesti1.4.2025 10:48:35 EEST | Uutinen
Ravintolat, kahvilat, laitosruokalat ja esimerkiksi grillikioskit ovat velvollisia kertomaan asiakkaille, mistä maasta tarjoiltava liha on peräisin. Tieto on annettava kirjallisesti esimerkiksi ruokalistassa tai infotaululla. Tiedon pitää olla saatavilla ennen kuin asiakas tekee ostopäätöksen – pelkkä vastaus asiakkaan suulliseen kysymykseen ei riitä.
Miksi naudanjauheliha loppui kaupasta?31.3.2025 10:48:33 EEST | Tiedote
Naudanjauhelihan katoaminen kauppojen hyllyiltä ei ole sattumaa, vaan näkyvä merkki syvästä kriisistä suomalaisessa naudanlihantuotannossa. Muun muassa heikon kannattavuuden vuoksi maidon- ja lihantuotanto ei houkuttele – nuoria ei hakeudu alalle eikä investointeja juurikaan tehdä. Kulutusta on ohjattu hinnoittelulla jauhelihaan, mutta tuotanto ei ole pysynyt mukana, eivätkä tuottaja- ja kuluttajahinnat ole seuranneet eurooppalaista kehitystä.
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari kokosi alan toimijat yhteen – Yhteistyö ja kehitys avainasemassa20.3.2025 16:00:00 EET | Tiedote
Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari 18.–20.3.2025 kokosi Lappeenrantaan matkailualan asiantuntijoita, yrittäjiä ja kehittäjiä keskustelemaan maaseutumatkailun merkityksestä ja tulevaisuudesta. Seminaarissa korostui maaseutumatkailun rooli elinkeinoelämän vahvistajana sekä sen kehittämisen edellyttämä tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken.
Yksityismaiden luonnontilaisten metsien ja vanhojen metsien suojeluun varattava riittävä rahoitus20.3.2025 14:11:23 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vanhan metsän kriteereistä ja luonnontilaisen metsän määritelmästä Suomessa. MTK korostaa, että päätös vaikuttaa merkittävästi myös yksityismaiden metsänomistajiin. Periaatepäätöksen mukaisten metsien suojelun toteuttaminen edellyttää riittävää rahoitusta METSO-ohjelman kautta, jotta metsänomistajien oikeudet ja vapaaehtoisuus voidaan aidosti turvata.
Maaseutumatkailun tunnustukset 2025: Ala-Orvola Vesilahdelta ja Kivennapa Juankoskelta20.3.2025 09:42:28 EET | Tiedote
Maaseutumatkailun vuoden yrittäjät palkittiin. Vuoden 2025 kehittyvä maaseutumatkailuyritys on Maatilamatkailu Kivennapa, jota luotsaavat Henrik Kähönen ja Vilma Kuosmanen Juankoskella, Kuopiossa. Maaseutumatkailun Kellokas 2025 -tunnustuksen sai Maatilamatkailu Ala-Orvola, jonka matkailutoiminnasta vastaavat Raija ja Markku Ala-Orvola Vesilahdelta. Palkinnot jaettiin Lappeenrannassa 19.3. valtakunnallisessa maaseutumatkailutapahtumassa, joka oli samalla Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n 30-vuotisjuhla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme