Alkuvuodesta 2024 mökkilainoja nostettiin viime vuoden tahtiin
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2024 uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja 78 milj. euron edestä, mikä on 11 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Tammi-kesäkuussa 2024 mökkilainoja on kuitenkin nostettu lähes saman verran kuin vuonna 2023 vastaavana aikana. Mökkilainojen kysyntä on yleensä vilkkaimmillaan touko-syyskuussa, ja tyypillisesti kesäkuu on kaikista vilkkain nostokuukausi. Pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021 mökkilainoja nostettiin tavanomaiseen nähden poikkeuksellisen paljon.
Uusien nostettujen mökkilainojen keskikorko laski hieman toukokuusta ja oli kesäkuussa 4,49 %. Asuntolainojen tapaan myös mökkilainoista valtaosa on sidottu euriborkorkoihin. Kesäkuussa 2024 uusista mökkilainanostoista 95 % oli sidottu euriborkorkoihin.
Myös mökkilainoissa yleisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Kuitenkin asuntolainojen tapaan korkojen noustua lyhyempiä euriborkorkoja on käytetty aikaisempaa enemmän mökkilainojen viitekorkona. Kesäkuussa 2024 vuoden euriboriin sidottiin 62 %, kuuden kuukauden euriboriin 8 % ja kolmen kuukauden euriboriin 29 % uusista euriborsidonnaisista mökkilainanostoista. Viime vuosina alhaisempien korkojen aikana vuoden euriborin osuus on ollut tyypillisesti 80–90 % uusien euriborsidonnaisten mökkilainojen koroista.
Vähentyneiden nostomäärien vuoksi mökkilainakannan supistuminen vuodentakaisesta on jatkunut jo yli vuoden ajan. Kesäkuussa 2024 kotitalouksien mökkilainojen kanta supistui 2,5 % vuodentakaisesta, kun vuosi sitten kesäkuussa se supistui 1,4 %. Kesäkuun 2024 lopussa mökkilainojen kanta oli 4,4 mrd. euroa. Mökkilainakannan keskikorko laski hieman toukokuusta ja oli kesäkuussa 4,34 %. Mökkilainakannasta 95 % oli sidottu euriborkorkoihin.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 220 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 100 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski toukokuusta ja oli 4,31 % kesäkuussa. Asuntolainakanta oli kesäkuun 2024 lopussa 106,0 mrd. euroa ja kannan vuosikasvu oli −0,9 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli kesäkuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,5 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[1] kesäkuussa 3,2 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 780 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski toukokuusta ja oli 5,24 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli kesäkuun lopussa 108,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,6 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli kesäkuun 2024 lopussa 110,8 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,34 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,0 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat kesäkuussa 1,2 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli kesäkuussa 3,56 %.
Lisätietoja antaa
Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.8.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Räntan på centralbanksinlåningen tyngde Finlands Banks verksamhetsresultat i likhet med året innan28.3.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bankfullmäktige har i dag fastställt Finlands Banks bokslut på framställning av Finlands Banks direktion.
Keskuspankkitalletuksille maksetut korot rasittivat edellisvuoden tapaan Suomen Pankin toiminnallista tulosta28.3.2025 11:00:00 EET | Tiedote
Pankkivaltuusto on tänään vahvistanut Suomen Pankin tilinpäätöksen Suomen Pankin johtokunnan esityksestä.
Interest paid on central bank deposits weakened Bank of Finland’s operating profit as in previous year28.3.2025 11:00:00 EET | Press release
The Parliamentary Supervisory Council has today, upon proposal by the Bank of Finland Board, confirmed the Bank of Finland’s financial statements.
Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr
Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt28.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme