Finanssiala ry

FA:n Ahosniemi: Palkkajoustojen on lähdettävä toimialojen omista tarpeista – suurimman osan korotuksista vientimallissa on oltava paikallisesti sovittavia

Jaa
  • Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien.
  • Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää.
  • Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua.
  • Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.

Finanssiala ry (FA) kannattaa ehdotettuja muutoksia, joilla vahvistetaan lain tasolla valtakunnansovittelijan jo nykyisin noudattamaa periaatetta niin sanotusta palkantarkistusten yleisen linjan noudattamisesta. Yleisissä työmarkkaratkaisuissa on pidettävä huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot, jotka lähtevät toimialojen omista tarpeista.

”Sääntely on muotoiltava niin, että työmarkkinaratkaisut vahvistavat kansantalouden kantokykyä, työllisyyttä, kilpailukykyä ja talouskasvua”, painottaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

Finanssiala ry on antanut lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle työriitojen sovitteluun ja työtaistelutoimenpiteiden edellytyksiin liittyvästä lakiuudistusesityksestä. Esitys liittyy hallitusohjelman kirjaukseen työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän uudistamisesta.

Vientivetoisen mallin on mahdollistettava suurempien palkankorotusten kohdentaminen halutuille ryhmille. Yksityisellä sektorilla tehdyissä sopimuksissa on sovittu yleiskorotuksen lisäksi jonkin verran myös yritys- tai toimipaikkakohtaisista eristä. Näitä eriä on voitu käyttää palkkauksessa havaittujen epäkohtien poistamiseen, mutta niiden käyttö on ollut liian vähäistä.

”Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurin osa palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää.”

Sovittelijan liikkumavara ei saa vaarantaa työmarkkinoita

Esityksessä myös todetaan, että sovittelijalla olisi liikkumavaraa etsiä erilaisia ratkaisuja, kunhan niillä ei vaaranneta työmarkkinoiden toimivuutta, kansantalouden kantokykyä ja kilpailukykyä sekä julkisen talouden kestävyyttä. Työmarkkinoiden toimivuus on ensisijaisen tärkeää, eivätkä sovittelijan ratkaisut saa vaarantaa sitä. Tätä tulee laissa korostaa.

”Esityksen perusteluissa on todennettava nykyistä selkeämmin, että ratkaisut, jotka uhkaavat työmarkkinoiden toimivuutta, olisivat lainsäädännön vastaisia”, Ahosniemi sanoo.

FA:n mukaan liikkumavaraa ei pidä käyttää yleisen linjan palkankorotustason ylittämiseen. Tämä heijastuisi tuleviin sopimusratkaisuihin ja saattaisi johtaa hinta-palkkakierteen syntymiseen.

Hallitusohjelman ja työryhmän asettamispäätöksen tarkoitus ja tavoite on vahvistaa ja edistää vientivetoista työmarkkinamallia. Myös tämän tulisi käydä selkeämmin ilmi hallituksen esitysluonnoksesta.

Yhteyshenkilöt

Linkit

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye