Pohjois-Pohjanmaan lettosoiden maastoinventoinneissa kolmas ja viimeinen kesä
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on jatkanut vuonna 2022 alkaneita lettosoiden maastoinventointeja kesällä 2024 koko maakunnan alueella erityisesti Kuusamossa, Taivalkoskella ja Pudasjärvellä. Uutta tietoa letoista ja niiden tilasta tuotetaan valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa, joka on osa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke) ja maastotöiden toteuttamisesta vastaavat ELY-keskukset. Letoilta kerättyjä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi soiden ennallistamisen sekä metsienkäytön suunnittelussa. Koska letot kuuluvat uhanalaisimpiin suoluontotyyppeihimme, niiden turvaamisella ja tilan parantamisella on tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta.

Tavoitteena on parantaa tietoa suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta, sekä lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa. Inventointien ansiosta lettojen esiintymisestä, tilasta sekä hoito- ja ennallistamistarpeesta on maakunnan alueella nyt hyvä yleiskuva, vaikka kaikille soille ei projektin aikana ehditäkään.
Kolmas kesä inventointeja
Kesinä 2022–23 inventoitiin noin 250 suota koko Pohjois-Pohjanmaalla, pinta-alana n. 15 000 ha. Näistä noin 150:ltä löytyi lettoa, pinta-alana yhteensä n. 900 ha. Tänä kesänä saataneen inventoiduksi satakunta suota lisää. Odotetusti eniten lettoja on löytynyt Kuusamosta ja Kiimingin alueelta. Syötteen seudulla ja Iissä on melko paljon pieniä lettoja. Maakunnan itäosissa on vielä melko paljon lähes luonnontilaisia lettoja, vaikka ojitettujakin on lukuisia. Länsiosissa letot ovat suuresti kärsineet ojituksista. Eteläosissa letot ovat enimmäkseen tuhoutuneet.
Lettojen lisäksi on löytynyt monia karttoihin merkitsemättömiä lähteitä ja joitakin uhanalaisten kasvien ennestään tuntemattomia esiintymiä. Valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten kasvien museonäytteitä on saatu täydennettyä.
Lettojen tila on heikentynyt, mutta ajantasainen tieto auttaa niiden vaalimisessa
Pohjois-Pohjanmaa on soinen maakunta; noin puolet sen pinta-alasta on suota. Ravinteisimmat suot ovat keskittyneet Kuusamoon ja Oulun Kiimingin alueelle, missä maaperässä on runsaasti kalkkia. Muualla letot liittyvät etupäässä pohjavesien purkauksiin. Jo kahden vuosisadan ajan jatkuneet kuivatukset ovat voimakkaasti muuttaneet etenkin maakunnan eteläisen ja läntisen osan soita.
Lettosoita on kuitenkin jäljellä suojelualueilla, mutta myös niiden ulkopuolella on sekä tunnettuja että potentiaalisia kohteita. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on ollut riittämätöntä.
Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös hyviä keinoja. Lettoja voidaan turvata mm. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Hankkeessa kootaan myös tietoa lettojen perinteisestä käytöstä, esim. niitosta, laidunnuksesta ja muusta kulttuuriperinnöstä. Kaipaammekin yhä yleisön vihjeitä soiden perinnekäytöstä.
Letot ovat monimuotoisinta suoluontoa
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus.
Letot ovat harvinaistuneet pellonraivauksen takia jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista. Kaikki lettoluontotyypit ovat uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suokasvilajeista elää ensisijaisesti letoilla. Kasvien lisäksi suot ovat tärkeitä elinympäristöjä eläimille, ja nimenomaan letot ovat olennaisia esim. joillekin surviaissääskille, sienisääskille ja muurahaisille. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen, ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja sekä yhteydenotot liittyen kartoituksiin ja mahdollisiin yleisövihjeisiin soiden perinnekäytöstä. Toimittajat ovat tervetulleita mukaan myös maastokäynnille!
Pohjois-Pohjanmaan maastoinventoinnit: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus:
- suunnittelija, inventoija Matias Wolff, puh 050 350 8167,
- erikoissuunnittelija, inventoija Pirita Oksanen, puh. 0295 024 235,
- sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.
Maanlaajuinen lettohanke:
- vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh 0295 251 290,
- sähköposti: etunimi.sukunimi@syke.fi.
Avainsanat
Kuvat




Linkit
Tietoa julkaisijasta
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Veteraanikatu 1
90130 Oulu
vaihde 0295 038 000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Luovontien parannustöiden suunnittelu alkaa Hailuodossa2.4.2025 08:40:42 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen maantielle 816 Hailuotoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Hailuodon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa maantie 816 suunnitellaan levennettäväksi noin 0,5-0,75 metriä tien molemmin puolin välillä Huikku – Ailasto. Lisäksi suunnitellaan nykyisen jalankulku- ja pyörätien jatkaminen noin 0,5 kilometriä Ailastosta Huikun suuntaan. Hankkeen tavoitteena maantien 816 liikenneturvallisuuden, liikenteen toimivuuden ja sujuvuuden parantaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu maaliskuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Hailuodossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laaditaan erillinen rakentamissuunnitelma kevään ja alkuk
Purontien liittymän parantaminen ja alikulun rakentaminen käynnistyvät valtatiellä 20 Kiimingissä1.4.2025 14:57:36 EEST | Tiedote
Purontien liittymän parantaminen ja kevyen liikenteen alikulkukäytävän rakentaminen käynnistyvät valtatiellä 20 Kiimingissä. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2025. Urakka valmistuu lokakuuhun 2025 mennessä. Valtatielle 20 rakennetaan kanavoinnit ja liittymäalue muutetaan porrastetuksi siirtämällä Purontien liittymää Kuusamon suuntaan. Valtatielle 20 rakennetaan alikulkukäytävä kevyelle liikenteelle. Vesien hallintaa Kiiminkijoen kevättulvien varalta parannetaan kunnostamalla laskuoja ja rakentamalla tulvapenkereitä. Urakassa uusitaan myös alueen tievalaistus ja tehdään pysäkkijärjestelyitä linja-autoliikenteelle. Alikulkukäytävän rakennustöiden aikana valtatiellä on käytössä kiertotie ja alennettu nopeusrajoitus. Kevyelle liikenteelle ja jalankulkijoille on järjestetty opastettu reitti työmaan ohi. Urakan tavoitteena on parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa hankeen yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Urakan kustannusarvio on noin 1,85 milj.
Valtatien 4 ohikulkutien suunnittelu alkaa Iissä27.3.2025 10:28:39 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aloittaa hankkeen "Valtatien 4 ohikulkutie Iin kohdalla, Ii, Oulu" tiesuunnitelman laatimisen tarpeellisine tutkimuksineen. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Iin kunnan ja Oulun kaupungin kanssa.
Työttömien määrässä ei muutoksia Pohjois-Pohjanmaalla25.3.2025 08:05:41 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla oli helmikuun lopussa noin 25 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 600 enemmän kuin vuosi sitten ja 40 vähemmän kuin tammikuussa. Talouden alavire on kestänyt jo kolmisen vuotta. Kysynnän ja investointien suhteellisen alhainen taso ja talouden nousun pitkittyminen pitävät työvoimatarpeen vielä matalana. Kun lisäksi talvikaudelle tyypillinen kausityöttömyys kasvaa, on työttömyyden taso ollut alkuvuodesta maakunnassa korkein tammikuun 2022 jälkeen. Ukrainan kriisin aikana noin 80 % työttömien lisäyksestä on toteutunut Oulun seudulla.
Uudet jalankulku- ja pyörätiet parantamaan liikenneturvallisuutta kantatielle 63 ja maantielle 7813 Sievissä - yleisötilaisuus 25.3.19.3.2025 11:43:18 EET | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus laatii liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaista tiesuunnitelmaa jalankulku- ja pyörätien rakentamisesta Sieviin kantatielle 63 ja maantielle 7813 välille Sievi kk - Järvikylä. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Sievin kunnan kanssa. Tiesuunnitelman toimenpiteet ovat lähes täysin 4.1.2012 hyväksytyn tiesuunnitelman mukaisia. Kantatien 63 itäpuolelle suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie välille Kytötie – Järvikyläntie (noin 3 km). Kantatielle 63 rakennetaan väistötila ja linja-autopysäkki maantien 7813 liittymän kohdalle ja kantatien valaistus uusitaan. Kantatiellä nykyinen Pyykkiojan putkisilta uusitaan ja Jakolan putkisiltaa jatketaan. Samaan paikkaan suunnitellaan myös oma putkisilta uudelle jalankulku- ja pyörätielle. Tieosuuden nykyiset linja-autopysäkit parannetaan vastaamaan nykymitoitusta. Maantien 7813 (Raudaskyläntie) eteläpuolelle suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie välille k
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme