Työn tuunaaminen voi suojata työkuormituksen terveyshaitoilta
Omien työolosuhteiden kohentaminen työtä tuunaten voi tarjota puskurin työkuormituksesta aiheutuville fysiologisille haitoille. Tutkimustuloksen perusteella syntyi tarve uudistaa käsityksiä työhyvinvoinnin ja terveyden suhteesta. Samalla vahvistui, että osallistujien työn imu kasvoi työn tuunaamisen verkkovalmennuksessa.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.8.2024
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työn tuunaamisen avulla voi oppia sellaisia tapoja ja keinoja, jotka puskuroivat työn kuormitustekijöiden aiheuttamia haitallisia fysiologisia vaikutuksia. Tätä tutkittiin seuraamalla yöaikaista sykevälivaihtelua (HRV). Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn ja työolosuhteiden kehittämistä.
Niillä koeryhmään kuuluneilla kuntatyöntekijöillä, jotka olivat tuunanneet työtään verkkovalmennuksen jälkeen, sykevälivaihtelu pysyi samana huolimatta työkuormituksesta, jota organisaatiossa olleet muutokset aiheuttivat. Sen sijaan kontrolliryhmässä havaittiin sykevälivaihtelun laskua, joka kertoo elimistön kuormitustilasta.
Tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Occupational Health Psychology -lehdessä.
Työn imu kasvoi verkkovalmennuksessa
Tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko työn imu lisääntyä työn tuunaamisen verkkovalmennuksen avulla. Aiemmasta tutkimuksesta tiedettiin, että kasvokkain toteutetuilla työn tuunaamisen työpajoilla voidaan oppia tuunaamaan omaa työtä, mikä vuorostaan edistää kokemusta työhyvinvoinnista.
Tutkimustulos osoittaa, että verkkovalmennuksella voi saada vastaavat vaikutukset.
– Verkon välityksellä opiskellen voi oppia tuunaamaan omaa työtään. Työn tuunaaminen voi lisätä työn imun kokemusta ja toiseksi suojata terveyttä työn kuormittavilta vaikutuksilta, sanoo erityisasiantuntija Telma Rivinoja Työterveyslaitoksesta.
– Työorganisaatiot hyödyntävät työhyvinvoinnin kehittämisessä enenevässä määrin verkkokoulutuksia. Toistaiseksi monet koulutukset ovat keskittyneet muuhun kuin työhön liittyvien tekijöiden kehittämiseen. Nyt tutkittu koulutus perustuu työhyvinvoinnin teorioihin, kertoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.
Terveyden ja työhyvinvoinnin suhde tarkentuu
Tutkimuksessa testattiin oletusta siitä, voiko työolosuhteita kohentamalla edistää työntekijän työhyvinvointia niin, että sillä olisi terveyttä kohentava vaikutus.
– Työhyvinvoinnin ja työterveyden teorioiden näkökulma on ollut kielteinen ja sairauskeskeinen. Vaikka psyykkisen työhyvinvoinnin on osoitettu olevan yhteydessä parempaan terveyteen, työhyvinvoinnin ja työterveyden taustateorioissa ei ole toistaiseksi esitetty mahdollisuutta, että työhyvinvoinnilla voisi olla myös terveyttä edistävä, ei vain heikentävä, yhteys, Piia Seppälä taustoittaa.
Tulosten perusteella myös terveyttä ylläpitävä yhteys on kuitenkin olemassa.
– On nähty, että terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen työpaikoilla tarkoittaa useimmiten puuttumista liialliseen stressiin ja työn kuormittaviin epäkohtiin. Tutkimuksemme tukee näkemystä siitä, että terveyttä ja työkykyä on mahdollista edistää myös vahvistamalla työssä olevia myönteisiä voimavaroja ja työn imun kokemusta, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.
Tutkimus
- Linkki artikkeliin (englanniksi): Can Job Crafting eLearning Intervention Boost Job Crafting and Work Engagement, and Increase Heart Rate Variability? Testing a Health Enhancement Process
- Lisätietoa aiemmin julkaistussa verkkouutisessa.
- Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus.
Lisätiedot
- Piia Seppälä, työpsykologian dosentti, erikoistutkija, piia.seppala@ttl.fi, +358 43 824 4216
- Jari Hakanen, tutkimusprofessori, jari.hakanen@ttl.fi, +358 40 562 5433
- Telma Rivinoja, erityisasiantuntija, telma.rivinoja@ttl.fi, +35850 338 6308
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
DEMOGRAPHY Talks 10.9. klo 14-15: Yhä useampi nuori voi huonosti – miten se heijastuu työuriin ja perheen perustamiseen?9.9.2024 16:26:39 EEST | Kutsu
Miten nuorena koetut mielenterveyden ongelmat näkyvät myöhemmin opinnoissa ja työuralla? Miten voimme tukea nuorten aikuisten identiteetinmuodostusta ja psyykkistä hyvinvointia? Onko siitä ratkaisuksi syntyvyyden vajoamiseen? Tervetuloa kuulemaan tuoretta tutkimustietoa!
Sjukfrånvaron inom kommunsektorn minskar efter social- och hälsovårdsreformen och coronapandemin28.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
År 2023 var kommunalt anställda i genomsnitt 16,4 dagar borta från arbetet på grund av egen sjukdom. Social- och hälsovårdsreformen orsakade en stor förändring i kommunernas yrkesfördelning, så utvecklingen av sjukfrånvaron kan inte längre jämföras direkt med tidigare frånvaro. Statistiken från Keva och FPA stödjer emellertid hypotesen om en positiv utveckling.
Kunta-alan sairauspoissaolot laskussa sote-uudistuksen ja koronapandemian jälkeen28.8.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 kuntatyöntekijät olivat keskimäärin 16,4 päivää poissa töistä oman sairauden takia. Sote-uudistus aiheutti ison muutoksen kuntien ammattijakaumaan, joten sairauspoissaolojen kehitystä ei voi enää suoraan verrata aiempaan. Kevan ja Kelan tilastot kuitenkin tukevat oletusta myönteisestä kehityksestä.
Sickness absences in the municipal sector declining after the healthcare and social welfare reform package and the coronavirus pandemic28.8.2024 06:00:00 EEST | Press release
In 2023, municipal employees were on average 16.4 days absent from work due to their own illness. The healthcare and social welfare reform package caused a major change in the occupational distribution in municipalities, so the development of sickness absences can no longer be directly compared to previous data. However, Keva and Kela’s statistics support the assumed positive development.
Undersökning: Stresshantering betonas i en pandemiliknande kris26.8.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Brister i arbetsgemenskapens funktion och rättvisan i ledarskapet förutspår i sin tur att personalens redan nedsatta arbetsförmåga försämras ytterligare under en kris. Resultaten av uppföljningsundersökningen ger arbetsgivarna information om vilka saker det lönar sig att vara uppmärksam på om arbetsplatsen står inför en extern kris, till exempel en pandemi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme