Työterveyslaitos

Työn tuunaaminen voi suojata työkuormituksen terveyshaitoilta

7.8.2024 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote

Jaa

Omien työolosuhteiden kohentaminen työtä tuunaten voi tarjota puskurin työkuormituksesta aiheutuville fysiologisille haitoille. Tutkimustuloksen perusteella syntyi tarve uudistaa käsityksiä työhyvinvoinnin ja terveyden suhteesta. Samalla vahvistui, että osallistujien työn imu kasvoi työn tuunaamisen verkkovalmennuksessa.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 7.8.2024

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työn tuunaamisen avulla voi oppia sellaisia tapoja ja keinoja, jotka puskuroivat työn kuormitustekijöiden aiheuttamia haitallisia fysiologisia vaikutuksia. Tätä tutkittiin seuraamalla yöaikaista sykevälivaihtelua (HRV). Työn tuunaaminen on työntekijälähtöistä työn ja työolosuhteiden kehittämistä.

Niillä koeryhmään kuuluneilla kuntatyöntekijöillä, jotka olivat tuunanneet työtään verkkovalmennuksen jälkeen, sykevälivaihtelu pysyi samana huolimatta työkuormituksesta, jota organisaatiossa olleet muutokset aiheuttivat. Sen sijaan kontrolliryhmässä havaittiin sykevälivaihtelun laskua, joka kertoo elimistön kuormitustilasta.  

Tulokset julkaistiin arvostetussa Journal of Occupational Health Psychology -lehdessä. 

Työn imu kasvoi verkkovalmennuksessa

Tutkimuksessa selvitettiin myös, voiko työn imu lisääntyä työn tuunaamisen verkkovalmennuksen avulla.  Aiemmasta tutkimuksesta tiedettiin, että kasvokkain toteutetuilla työn tuunaamisen työpajoilla voidaan oppia tuunaamaan omaa työtä, mikä vuorostaan edistää kokemusta työhyvinvoinnista. 

Tutkimustulos osoittaa, että verkkovalmennuksella voi saada vastaavat vaikutukset.

– Verkon välityksellä opiskellen voi oppia tuunaamaan omaa työtään. Työn tuunaaminen voi lisätä työn imun kokemusta ja toiseksi suojata terveyttä työn kuormittavilta vaikutuksilta, sanoo erityisasiantuntija Telma Rivinoja Työterveyslaitoksesta.

– Työorganisaatiot hyödyntävät työhyvinvoinnin kehittämisessä enenevässä määrin verkkokoulutuksia. Toistaiseksi monet koulutukset ovat keskittyneet muuhun kuin työhön liittyvien tekijöiden kehittämiseen. Nyt tutkittu koulutus perustuu työhyvinvoinnin teorioihin, kertoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.

Terveyden ja työhyvinvoinnin suhde tarkentuu

Tutkimuksessa testattiin oletusta siitä, voiko työolosuhteita kohentamalla edistää työntekijän työhyvinvointia niin, että sillä olisi terveyttä kohentava vaikutus. 

– Työhyvinvoinnin ja työterveyden teorioiden näkökulma on ollut kielteinen ja sairauskeskeinen. Vaikka psyykkisen työhyvinvoinnin on osoitettu olevan yhteydessä parempaan terveyteen, työhyvinvoinnin ja työterveyden taustateorioissa ei ole toistaiseksi esitetty mahdollisuutta, että työhyvinvoinnilla voisi olla myös terveyttä edistävä, ei vain heikentävä, yhteys, Piia Seppälä taustoittaa. 

Tulosten perusteella myös terveyttä ylläpitävä yhteys on kuitenkin olemassa. 

– On nähty, että terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen työpaikoilla tarkoittaa useimmiten puuttumista liialliseen stressiin ja työn kuormittaviin epäkohtiin. Tutkimuksemme tukee näkemystä siitä, että terveyttä ja työkykyä  on mahdollista edistää myös vahvistamalla työssä olevia myönteisiä voimavaroja ja työn imun kokemusta, sanoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta.

Tutkimus

Lisätiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:

Tietoa meistä 

Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.

Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Työterveyslaitoksen logo.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.

Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote

Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.

More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release

The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.

Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande

Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye