Kemiakin on olympialaji - kansainväliset kemiakilpailut toivat Suomeen seitsemän mitalia
Suomalaiset lukiolaiset saivat kolme pronssia sekä kunniamaininnan kansainvälisissä kemiaolympialaisissa. Pohjoismaisissa kisoissa mitalisaalis oli kaksi pronssia ja kaksi hopeaa. Valmentajina ja huoltajina toimivat Helsingin yliopiston kemian opettajat.
Suomalaiset lukiolaiset saavuttivat jälleen kansainvälistä menestystä osallistuttuaan yhteispohjoismaisiin kemiakilpailuihin (7th Nordic Chemistry Olympiad, NChO) sekä kansainvälisiin kemiaolympialaisiin (56th International Chemistry Olympiad, IChO). NChO järjestettiin tänä vuonna Oslossa, Norjassa, minkä jälkeen IChO vei joukkueen Riadiin, Saudi-Arabiaan. Molemmat kilpailut koostuvat käytännön kokeesta sekä teoriakokeesta, jotka kestävät viisi tuntia.
Suomen joukkueen kilpailijat sijoituksineen:
|
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-sijoitus |
IChO-sijoitus |
|
Valto Daavittila |
Helsinki |
Töölön yhteiskoulun lukio |
Pronssi (8.) |
Pronssi (162.) |
|
Jasper Kantoluoto |
Lahti |
Lahden lyseo |
Pronssi (7.) |
Pronssi (187.) |
|
Eemeli Myllymäki |
Vesilahti |
Tampereen klassillinen lukio |
Hopea (6.) |
Kunniamaininta (219.) |
|
Severi Sulander |
Sipoo |
Töölön yhteiskoulun lukio |
Hopea (3.) |
Pronssi (175.) |
Kansainvälisissä kemiaolympialaisissa jaetaan kultaa 10 prosentille osallistujista, hopeaa 20 prosentille, pronssia 30 prosentille ja kunniamaininnat 10 prosentille. NChO:ssa käytetään kunniamainintoja lukuun ottamatta samaa palkitsemismallia, jonka mukaisesti jaettiin kaksi kultaa, kummatkin tällä kertaa Tanskaan.
Suomen kilpailijoista sipoolainen, Töölön yhteiskoulun lukion opiskelija Severi Sulander sekä vesilahtelainen Tampereen klassisen lukion opiskelija Eemeli Myllymäki saavuttivat NChO:ssa hopeaa, ja peräkkäisille sijoille tulleet lahtelainen Lahden lyseon opiskelija Jasper Kantoluoto sekä helsinkiläinen Valto Daavittila Töölön yhteiskoulun lukiosta saivat molemmat pronssia.
Erittäin haastavista koetehtävistä huolimatta suomalaiset tekivät loistavan tuloksen myös IChO:ssa. Pronssimitalin saavuttivat Valto Daavittila, Jasper Kantoluoto ja Severi Sulander sekä kunniamaininnan Eemeli Myllymäki.
Suomen joukkueen kaikki jäsenet on viimeksi palkittu vuonna 2011, ja viimeisimmästä kolmen mitalin suorituksestakin on kulunut jo 9 vuotta.
Vahva käytännön osaaminen toi Valto Daavittilalle pronssimitalin Suomen korkeimmalla sijoituksella (162.). Pronssille ylsivät myös Severi Sulander (175.), joka korotti hienosti viimevuotista tulostaan, sekä Jasper Kantoluoto (187.), joka puolestaan loisti erityisesti teoriakokeessa. Joukkueen nuorin jäsen, lukion kolmatta vuotta aloittava Eemeli Myllymäki (219.) sai suorituksestaan kunniamaininnan. Yhteensä tämän vuoden kilpailuihin osallistui 327 lukiolaista 84 eri maasta.
Kilpailijoiden lisäksi Suomen delegaatiota edustivat valmentajat yliopisto-opettaja Juulia Talvitie sekä yliopistonlehtori Miia Mäntymäki. NChO:ssa mukana oli lisäksi kemian valmennuskoordinaattori, yliopisto-opettaja Kjell Knapas , joka toimi IChO:ssa etätarkkailijana.
Kaikki valmentajat työskentelevät Helsingin yliopiston kemian osastolla laboratoriokurssien vastuuopettajina. Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä. Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa Matemaattisten aineiden opettajien liitto ry., joka rahoittaa toiminnan pääasiassa Opetushallituksen myöntämällä avustuksella.
Lisätietoja: Juulia Talvitie, Helsingin yliopisto, puh. 0505334357, juulia.talvitie@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme