Kemiakin on olympialaji - kansainväliset kemiakilpailut toivat Suomeen seitsemän mitalia
Suomalaiset lukiolaiset saivat kolme pronssia sekä kunniamaininnan kansainvälisissä kemiaolympialaisissa. Pohjoismaisissa kisoissa mitalisaalis oli kaksi pronssia ja kaksi hopeaa. Valmentajina ja huoltajina toimivat Helsingin yliopiston kemian opettajat.

Suomalaiset lukiolaiset saavuttivat jälleen kansainvälistä menestystä osallistuttuaan yhteispohjoismaisiin kemiakilpailuihin (7th Nordic Chemistry Olympiad, NChO) sekä kansainvälisiin kemiaolympialaisiin (56th International Chemistry Olympiad, IChO). NChO järjestettiin tänä vuonna Oslossa, Norjassa, minkä jälkeen IChO vei joukkueen Riadiin, Saudi-Arabiaan. Molemmat kilpailut koostuvat käytännön kokeesta sekä teoriakokeesta, jotka kestävät viisi tuntia.
Suomen joukkueen kilpailijat sijoituksineen:
Kilpailija |
Kotikunta |
Lukio |
NChO-sijoitus |
IChO-sijoitus |
Valto Daavittila |
Helsinki |
Töölön yhteiskoulun lukio |
Pronssi (8.) |
Pronssi (162.) |
Jasper Kantoluoto |
Lahti |
Lahden lyseo |
Pronssi (7.) |
Pronssi (187.) |
Eemeli Myllymäki |
Vesilahti |
Tampereen klassillinen lukio |
Hopea (6.) |
Kunniamaininta (219.) |
Severi Sulander |
Sipoo |
Töölön yhteiskoulun lukio |
Hopea (3.) |
Pronssi (175.) |
Kansainvälisissä kemiaolympialaisissa jaetaan kultaa 10 prosentille osallistujista, hopeaa 20 prosentille, pronssia 30 prosentille ja kunniamaininnat 10 prosentille. NChO:ssa käytetään kunniamainintoja lukuun ottamatta samaa palkitsemismallia, jonka mukaisesti jaettiin kaksi kultaa, kummatkin tällä kertaa Tanskaan.
Suomen kilpailijoista sipoolainen, Töölön yhteiskoulun lukion opiskelija Severi Sulander sekä vesilahtelainen Tampereen klassisen lukion opiskelija Eemeli Myllymäki saavuttivat NChO:ssa hopeaa, ja peräkkäisille sijoille tulleet lahtelainen Lahden lyseon opiskelija Jasper Kantoluoto sekä helsinkiläinen Valto Daavittila Töölön yhteiskoulun lukiosta saivat molemmat pronssia.
Erittäin haastavista koetehtävistä huolimatta suomalaiset tekivät loistavan tuloksen myös IChO:ssa. Pronssimitalin saavuttivat Valto Daavittila, Jasper Kantoluoto ja Severi Sulander sekä kunniamaininnan Eemeli Myllymäki.
Suomen joukkueen kaikki jäsenet on viimeksi palkittu vuonna 2011, ja viimeisimmästä kolmen mitalin suorituksestakin on kulunut jo 9 vuotta.
Vahva käytännön osaaminen toi Valto Daavittilalle pronssimitalin Suomen korkeimmalla sijoituksella (162.). Pronssille ylsivät myös Severi Sulander (175.), joka korotti hienosti viimevuotista tulostaan, sekä Jasper Kantoluoto (187.), joka puolestaan loisti erityisesti teoriakokeessa. Joukkueen nuorin jäsen, lukion kolmatta vuotta aloittava Eemeli Myllymäki (219.) sai suorituksestaan kunniamaininnan. Yhteensä tämän vuoden kilpailuihin osallistui 327 lukiolaista 84 eri maasta.
Kilpailijoiden lisäksi Suomen delegaatiota edustivat valmentajat yliopisto-opettaja Juulia Talvitie sekä yliopistonlehtori Miia Mäntymäki. NChO:ssa mukana oli lisäksi kemian valmennuskoordinaattori, yliopisto-opettaja Kjell Knapas , joka toimi IChO:ssa etätarkkailijana.
Kaikki valmentajat työskentelevät Helsingin yliopiston kemian osastolla laboratoriokurssien vastuuopettajina. Suomen edustajat kansainvälisiin kemiakilpailuihin valitaan kansallisen kilpailun ja jatkovalmennuksen perusteella. Jatkovalmennus käsittää kolme nelipäiväistä valmennusleiriä Helsingin yliopiston kemian osastolla sekä runsaasti kotitehtäviä. Matemaattisten aineiden kilpailutoimintaa pyörittää Suomessa Matemaattisten aineiden opettajien liitto ry., joka rahoittaa toiminnan pääasiassa Opetushallituksen myöntämällä avustuksella.
Lisätietoja: Juulia Talvitie, Helsingin yliopisto, puh. 0505334357, juulia.talvitie@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston ja Rosebudin yhteistyö jatkuu17.9.2025 16:12:51 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Niklas Bruun ja rehtori Sari Lindblom ovat käyneet keskustelun Rosebud-kirjakaupan toimitusjohtajan Hannu Paloviidan kanssa Rosebudin ja yliopiston yhteistyön muodoista jatkossa. Samalla sovittiin Kaisa-talon vuokrasuhteen loppuun ja muuttoon liittyvistä käytännön asioista.
Palkokasvien lisäämisellä sekä punaisen ja prosessoidun lihan vähentämisellä yllättävän positiivisia vaikutuksia miesten terveyteen17.9.2025 12:22:18 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla laskee miesten kokonais- ja ”huonoa” LDL-kolesterolia ja painoa.
Mediakutsu: Miten asiantuntijat edistävät algoritmisten järjestelmien kehittämistä16.9.2025 14:20:02 EEST | Kutsu
Tule torstaina 18. syyskuuta klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmaan kuulemaan tekoälyteknologian tutkimuksen uusimpia tuloksia.
Matematiikan soveltamista pitäisi oppia paremmin jo koulupolun alussa16.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Matematiikan soveltaminen on keskeinen taito nyky-yhteiskunnassa, jossa koneet suorittavat puolestamme yksinkertaiset laskutoimitukset. Taitoja tulisi tukea tutkimukseen perustuvilla menetelmillä ja ottaa huomioon yksilön ominaisuudet sekä tehtävien piirteet.
Teologiaa, jossa ihminen ei ole enää kaiken mitta15.9.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Minkälaista teologiaa syntyy maailmassa, jossa ihmisen erityisasemaa ei enää pidetä itsestäänselvyytenä? Toni Koivulahti haastaa kristillisen teologian ihmiskeskeisen ajattelun väitöstutkimuksessaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme