Tarkkaa optimointia vai rentoa suhteuttamista: millaisia ovat juoksuharrastajien arjen datalukutaidot?
6.8.2024 14:03:29 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden Lauri Palsan ja Pekka Mertalan tuore tutkimus valaisee suomalaisten juoksuharrastajien arkipäiväisiä datalukutaitoja, erityisesti sitä, millaisin keinoin juoksijat arvioivat käyttämänsä teknologian tarjoamien mittausten ja analyysien luotettavuutta.
– Datalukutaidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti tutkimuksia, mikä osaltaan heijastaa digitaalisen datan merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Usein datalukutaito kuitenkin kuvataan abstraktisti ja irrallaan arkista tilanteista, tutkijatohtori Lauri Palsa taustoittaa.
Mittarin antamaa informaatiota verrataan oman kehon tuntemuksiin
Palsa ja Mertala halusivatkin tutkimuksessaan tarkastella datalukutaitoa nimenomaisesti jokapäiväisen arjen ilmiönä. Tutkimusaineistona toimi laadullinen kysely, johon vastasi 1 057 suomalaista juoksuharrastajaa.
– Itseäni yllätti, kuinka monipuolisesti juoksijoilla on keinoja arvioida informaation luotettavuutta. Juoksijat esimerkiksi peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, Palsa kertoo.
”Riittävän lähellä” on sopiva tarkkuus
Toinen keskeinen havainto oli, ettei datan tarkkuudella ja luotettavuudella ollut juoksijoille kaikissa tilanteissa merkitystä.
– Usein ajatus datalukutaitoisesta kansalaisesta muistuttaa järkkymättömän rationaalista hyödyt maksivoivaa ”homo economicusta”. Aineiston maalaama kuva arkipäivän datalukutaidoista oli kuitenkin varsin erilainen: ”riittävän lähellä” oli vastaajille sopiva tarkkuus, koska elämä kaikkine yllätyksineen tekee optimoinnista käytännössä mahdotonta, Palsa tiivistää.
Vaikka tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti juoksuharrastajiin, Palsa ja Mertala toivovat, että heidän tutkimuksensa kannustaa jatkamaan lukutaitojen tutkimusta erilaisissa arkipäivän konteksteissa.
– Tutkimus ei itse paljasta sitä, miten ja missä juoksijat ovat oppineet datalukutaitoja. Ottaen huomioon vastaajien erilaiset taustat, voi olla, että juoksu harrastuksena on itsessään motivoinut ja kannustanut monia kehittämään keinoja tulkita informaatiota, suhteuttamaan sitä muihin tiedonlähteisiin sekä soveltamaan sitä juoksuun. Lukutaitojen tutkijana tämä inspiroi pohtimaan laajemmin, missä kaikkialla formaalin kasvatuksen, kuten koulun, lisäksi voimmekaan oppia ja opettaa erilaisia lukutaitoja, Palsa päättää.
Artikkeli:
Palsa, L., & Mertala, P. (2023). Contextualizing everyday data literacies: The case of recreational runners. International Journal of Human–Computer Interaction. Online early. https://doi.org/10.1080/10447318.2023.2241612
Yhteyshenkilöt
Lauri Palsa
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
p. +358 50 304 6644
lauri.p.palsa@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme