Tarkkaa optimointia vai rentoa suhteuttamista: millaisia ovat juoksuharrastajien arjen datalukutaidot?
6.8.2024 14:03:29 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tutkijoiden Lauri Palsan ja Pekka Mertalan tuore tutkimus valaisee suomalaisten juoksuharrastajien arkipäiväisiä datalukutaitoja, erityisesti sitä, millaisin keinoin juoksijat arvioivat käyttämänsä teknologian tarjoamien mittausten ja analyysien luotettavuutta.

– Datalukutaidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti tutkimuksia, mikä osaltaan heijastaa digitaalisen datan merkittävää roolia jokapäiväisessä elämässämme. Usein datalukutaito kuitenkin kuvataan abstraktisti ja irrallaan arkista tilanteista, tutkijatohtori Lauri Palsa taustoittaa.
Mittarin antamaa informaatiota verrataan oman kehon tuntemuksiin
Palsa ja Mertala halusivatkin tutkimuksessaan tarkastella datalukutaitoa nimenomaisesti jokapäiväisen arjen ilmiönä. Tutkimusaineistona toimi laadullinen kysely, johon vastasi 1 057 suomalaista juoksuharrastajaa.
– Itseäni yllätti, kuinka monipuolisesti juoksijoilla on keinoja arvioida informaation luotettavuutta. Juoksijat esimerkiksi peilasivat teknologista informaatiota oman kehon antamiin viesteihin tai saattoivat vertailla erilaisten mittareiden antamia tuloksia keskenään, Palsa kertoo.
”Riittävän lähellä” on sopiva tarkkuus
Toinen keskeinen havainto oli, ettei datan tarkkuudella ja luotettavuudella ollut juoksijoille kaikissa tilanteissa merkitystä.
– Usein ajatus datalukutaitoisesta kansalaisesta muistuttaa järkkymättömän rationaalista hyödyt maksivoivaa ”homo economicusta”. Aineiston maalaama kuva arkipäivän datalukutaidoista oli kuitenkin varsin erilainen: ”riittävän lähellä” oli vastaajille sopiva tarkkuus, koska elämä kaikkine yllätyksineen tekee optimoinnista käytännössä mahdotonta, Palsa tiivistää.
Vaikka tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyi erityisesti juoksuharrastajiin, Palsa ja Mertala toivovat, että heidän tutkimuksensa kannustaa jatkamaan lukutaitojen tutkimusta erilaisissa arkipäivän konteksteissa.
– Tutkimus ei itse paljasta sitä, miten ja missä juoksijat ovat oppineet datalukutaitoja. Ottaen huomioon vastaajien erilaiset taustat, voi olla, että juoksu harrastuksena on itsessään motivoinut ja kannustanut monia kehittämään keinoja tulkita informaatiota, suhteuttamaan sitä muihin tiedonlähteisiin sekä soveltamaan sitä juoksuun. Lukutaitojen tutkijana tämä inspiroi pohtimaan laajemmin, missä kaikkialla formaalin kasvatuksen, kuten koulun, lisäksi voimmekaan oppia ja opettaa erilaisia lukutaitoja, Palsa päättää.
Artikkeli:
Palsa, L., & Mertala, P. (2023). Contextualizing everyday data literacies: The case of recreational runners. International Journal of Human–Computer Interaction. Online early. https://doi.org/10.1080/10447318.2023.2241612
Yhteyshenkilöt
Lauri Palsa
Tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos
p. +358 50 304 6644
lauri.p.palsa@jyu.fi
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358503374849vesa.j.holm@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseen tarvitaan yhteinen tieteellinen perusta17.9.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on julkaissut kokoavan katsauksen, joka tarjoaa tieteeseen perustuvat kriteerit Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu valtakuntien rajat ylittäväksi tueksi päättäjille ja viranomaisille, jotka toteuttavat EU:n komission vaatimusta tunnistaa ja suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Korkea painoindeksi nuoruudessa voi kiihdyttää biologista vanhenemista17.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että korkea painoindeksi nuoruudessa voi olla yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nuoret, joilla on korkea painoindeksi vanhenevat biologisesti muita nopeammin.
Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote
Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.
Global Ranking of Academic Subjects 2026: Seitsemän JYU:n tieteenalaa mukana maailman parhaiden joukossa15.9.2026 08:38:12 EEST | Tiedote
Tiistaina 15.9.2026 julkaistussa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopisto sijoittuu sadan parhaan joukkoon kahdessa tieteenalaluokassa.
Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla14.9.2026 10:37:53 EEST | Tiedote
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme