Mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 % koskee alle 35-vuotiaita – suurinta kasvu on nuorilla, joilla menee paperilla hyvin

Alkuvuoden aikana mielenterveysperusteilla haetuista työkyvyttömyyseläkkeistä 37 prosenttia koskee alle 35-vuotiaita. Vuosien 2018-2023 välisenä aikana alle 35-vuotiaiden mielenterveysperusteilla hakemien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 41 prosenttia. Eniten tässä joukossa ovat lisääntyneet 20 000 – 50 000 euroa ansaitsevien nuorten aikuisten hakemukset. Luvut koskevat työeläkeyhtiö Elosta haettuja eläkkeitä.

– On hälyttävää, että työelämään kiinnittyneet nuoret päätyvät hakemaan apua niin sanotusti viimeiseltä luukulta, eli työeläkeyhtiöstä. Eivät nämä nuoret kuulu työkyvyttömyyseläkkeelle. Jotain on vakavasti vialla, kun pari-kolmekymppiset epäilevät, onko heillä työkykyä jäljellä, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Ahdistuneisuuden taustalla avunsaannin vaikeutta ja ongelmien medikalisaatiota

Nuorten aikuisten kohdalla erityisesti mielialahäiriöt, joista suurimpana diagnoosiryhmänä masennus ovat lisääntyneet työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Näiden rinnalla hakemuksissa näkyy ahdistuneisuusdiagnoosi.

Ahdistuneisuus ei ole yksin peruste työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta Elosta myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä se on diagnoosina mukana 39 prosentissa. Kelan tilastojen mukaan lähes 50 000 suomalaista sai sairauspäivärahaa ahdistuneisuushäiriön perusteella vuonna 2023. Ilmiön kasvu on ollut hyvin jyrkkää ja voimakkainta kasvu on ollut alle 35-vuotiailla.

Korhonen-Yrjänheikin mukaan ahdistuksesta voi valitettavasti puhua jo nuorten kansansairautena.

– Ahdistuneisuuden kasvu on huolestuttava ilmiö ja merkittävä työkykyriski nuorten tulevaisuudelle. Käsillä on kaksi ilmiötä. Emme saa jättää vakavia ahdistustapauksia hoitamatta ja on varmistettava, että nämä nuoret saavat tarvitsemaansa apua. Samalla näemme ilmiön, että normaaleihin, elämään kuuluviin vastoinkäymisiin ja ikäviin tunteisiin on ryhdytty suhtautumaan mielenterveyden ongelmina. Meidän tulee huolehtia, että nuorille kasvaa resilienssi kestää elämän kolhuja, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Työpaikoilla tulee selventää odotukset ja prosessit

Kelan mukaan yli 100 000 suomalaista oli vähintään 10 arkipäivää kestävällä sairauslomalla mielenterveyssyistä. Korhonen-Yrjänheikki korostaa, että valtaosa nuorille myönnetyistä sairauslomista on lyhyitä, noin parin viikon mittaisia. Hän haastaa pohtimaan, miksi nuoret tarvitsevat tällaista ”varaventtiiliä” työelämään.

– Työnteon tahti ja vaatimustaso ovat nousseet työelämässä – tämä on tarpeen sanoa työpaikoilla ääneen. Tähän yhtälöön on hyvin haitallista, jos työpaikoilla ei oikein tiedetä, mitä itseltä odotetaan tai töissä onnistumiselle on esteitä. Nämä kysymykset on kyettävä ratkomaan, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Viimevuosien aikana mielenterveysoireiluun on havahduttu työpaikoilla ja Korhonen-Yrjänheikki kiittelee työnantajia halusta puuttua ongelmiin.

– Monet työnantajat tarjoavat joustavaa matalan kynnyksen apua orastaviin mielenterveysoireisiin. Tämä yhdessä toimivan työterveyshuolloin kanssa on tärkeä apu mielenterveyden ongelmiin. Seuraava askel on ennaltaehkäisyyn panostaminen. Mitkä ovat juuri meidän yrityksemme keinot torjua mielenterveyden ongelmia ja tukea ihmisiä palautumisessa? Tämä on isoimpia kysymyksiä vastuullisen työnantajan pöydällä juuri nyt, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.