Väitös: Taistelu antibiottiresistenssiä vastaan on vaikeaa mutta ei mahdotonta (Jonsdottir)
5.8.2024 09:18:47 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Ilmur Jonsdottir tutkii tuoreessa väitöskirjassaan mikrobilääkeresistenssiä (AMR) ja plasmidien dynamiikkaa Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae -suolistobakteereissa. Tulokset auttavat ymmärtämään mikrobilääkeresistenssin eli vastustuskyvyn kehittymistä ja näin ollen edistää uusien tehokkaampien lääkkeiden kehitystä. Tutkimus nostaa esiin erityisesti ekologisten ja evolutiivisten tekijöiden roolin resistenssin muodostumisessa, mikä tarjoaa puitteet tehokkaampien strategioiden kehittämiselle AMR-kriisin torjumiseksi.
Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteereille kehittyy vastustuskyky bakteeri-infektioiden hoitoon käyttämiämme lääkkeitä vastaan. Tämä maailmanlaajuinen terveysuhka vaarantaa lääketieteessä tehdyn edistyksen ja johtaa sairauksien pidentymiseen, kuolleisuuden lisääntymiseen sekä terveydenhuoltokustannusten kasvuun. Ilmur Jonsdottir pureutuu tutkimuksessaan AMR:n ja erityisesti plasmidien dynamiikkaan tutkimalla kliinisiä suolistobakteerikantoja ja potilaiden suolistomikrobistoja. Hän tutkii, miten konjugatiiviset plasmidit, bakteerien DNA-elementit, jotka voivat kuljettaa antibioottiresistenssigeenejä bakteerien välillä, auttavat antibiooteille herkkiä naapuribakteereja selviytymään antibioottien läsnä ollessa. Ilmur tutkii myös, miten ekologiset ja ympäristötekijät vaikuttavat kohdennettujen torjuntamenetelmien, kuten faagiterapian ja CRISPR-pohjaisten työkalujen, tehokkuuteen antibiooteille resistenttejä bakteereita vastaan.
Antibiootit vaikuttavat tilapäisesti suoliston mikrobiomiin
Osana Ilmurin väitöskirjatutkimusta tutkittiin antibioottihoidon vaikutusta ihmisen suolistomikrobistoon ja antibioottiresistenssiin E. coli -suolistobakteereilla potilaalla, jota hoidettiin antibiooteilla komplisoitumattoman akuutin appendisiitin (umpilisäketulehduksen) vuoksi.
”Tutkimus osoitti, että antibioottihoito vaikutti suoliston mikrobiston koostumukseen köyhdyttämällä sen diversiteettiä, muokkasi suoliston plasmididynamiikkaa ja nosti antibioottiresistenssiä hoidon aikana. Kuusi kuukautta hoidon jälkeen mikrobistossa tapahtui kuitenkin osittainen palautuminen, mikä viittaa siihen, että antibiootin vaikutukset olivat väliaikaisia”, sanoo Ilmur Jonsdottir Jyväskylän yliopistosta.
Hyödyllinen liikkuva geneettinen elementti voi merkitä bakteereille selviytymistä
Plasmidit, bakteerien liikkuvat geneettiset elementit, kantavat usein antibioottiresistenssiä tuottavia geenejä. Nämä plasmidit voivat säilyä bakteeriyhteisöissä pitkiä aikoja ja levittää antibioottiresistenssigeenejä bakteerien välillä. Ilmurin tutkimuksessa keskityttiin muokkaamaan plasmideja kokeellisen evoluution avulla erilaisissa bakteeri-isäntäympäristöissä, jotta voitaisiin testata isäntähistorian vaikutuksia plasmidin kykyyn pelastaa antibiooteille alttiita bakteereja luovuttamalla niille resistenssigeenejä (evolutiivinen pelastus). Ilmur havaitsi, että yhteisevoluutio tiettyjen bakteerien kanssa synnytti plasmideja, joilla oli isäntäkohtaiset pelastuspotentiaalit.
Kohdennettujen ratkaisujen onnistuminen antibioottiresistenssiä vastaan edellyttää laajempaa ekologista ja evolutiivista ymmärrystä.
Antibioottiresistenssin torjunnassa tutkijat tutkivat innovatiivisia ratkaisuja, kuten bakteriofagien eli bakteereja infektoivien virusten sekä CRISPR-pohjaisten geneettisten menetelmien käyttöä resistenssigeenien poistamiseksi.
”Tutkimuksessani perehdyttiin ympäristötekijöihin, kuten limakalvoympäristön musiinin ja antibioottien merkitykseen faagiresistenssin kehittymisessä - mikä on suuri haaste faagiterapiahoidon onnistumiselle”, Ilmur Jonsdottir selittää.
Hänen tuloksensa osoittivat, että nämä ympäristötekijät eivät vaikuttaneet merkittävästi faagiresistenssiin E. coli- ja K. pneumoniae -bakteereissa, vaan ne riippuivat pikemminkin käytetystä faagi-isäntä-yhdistelmästä.
Ilmur osallistui myös tutkimukseen, jossa kartoitettiin CRISPR-pohjaisten menetelmien tehokkuutta ja evolutiivisia seurauksia antibioottiresistenssin poistamiseksi. Tutkimus osoitti, että resistenssigeenin geneettinen tausta, erityisesti sijainti tehokkaasti liikkuvassa plasmidissa, vaikutti merkittävästi CRISPR-työkalun tehokkuuteen. Lisäksi havaittiin, että CRISPR-menetelmän tehokkuus laski sellaisia resistenssiplasmideja vastaan, joita oli pitkään altistettu tälle työkalulle, mikä korostaa bakteerien resistenssimekanismien dynaamista ja mukautuvaa luonnetta.
KTM Ilmur Jonsdottirin väitöskirjan ”Evolutionary trajectories of conjugative resistance plasmids and their interplay in the ecology of clinically relevant bacteria” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 09.08.2024 klo 12:00 Agorassa AgB105 Agora Auditorio 2. Vastaväittäjänä on lehtori Dr. Ellie Harrison (University of Sheffield, U.K.) ja Custos Academy Research Fellow Reetta Penttinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.
Väitöskirja ”Evolutionary trajectories of conjugative resistance plasmids and their interplay in the ecology of clinically relevant bacteria” on luettavissa JYXin julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95668.
Lisätietoja: Ilmur Jonsdottir, ilmur.i.jonsdottir@jyu.fi, +358505364384.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen ensimmäinen väitöskirja burleskitaiteesta: “Riisuminen paljastaa yhteiskunnan normeja”8.4.2026 06:59:00 EEST | Tiedote
Burleskissa riisuminen voi olla yhtä aikaa sekä viihdyttävä osa esitystä että harkittu teko haastaa länsimaisia kauneus- ja kehoihanteita. Tätä FM Salli-Sofia Ritola tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan, joka on ensimmäinen suomalaisesta burleskitaiteesta tehty väitöstutkimus. Tutkimus osoittaa, että suomalainen burleski sekä hyödyntää että haastaa länsimaisia kauneus- ja kehoihanteita tehden siitä myös poliittisen teon.
Väitös: Puupohjaisten innovaatioiden mahdollisuudet nähdään merkittävinä, mutta potentiaalin toteutuminen vaatii tukea7.4.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
KTM Venla Wallius tarkastelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yritysten ympäristöjohtamisen väitöstutkimuksessaan erilaisten toimijoiden näkemyksiä puupohjaisista innovaatioista ja niiden mahdollisuuksista osana kestävyyssiirtymää. Tutkimuksen mukaan useat sidosryhmät näkevät puupohjaisilla innovaatioilla olevan monia mahdollisuuksia kestävyyssiirtymän edistämisessä, mutta potentiaalin toteutuminen edellyttää lisää investointeja, tutkimusta, läpileikkaavaa yhteistyötä toimijoiden välillä, viestintää sekä poliittista tukea.
Lasten ulkoilu ja useamman lajin harrastaminen vähentyvät jo ensimmäisten kouluvuosien jälkeen7.4.2026 08:34:32 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että lasten ulkoilun määrä ja monilajinen liikuntaharrastaminen ovat korkeimmillaan alakoulun alkuvuosina. Tämän jälkeen liikunnan määrä vähenee ja harrastaminen keskittyy yhä enemmän yhteen lajiin. Kuitenkin juuri omatoiminen ulkoilu yhdistettynä monilajiseen harrastamiseen tukee parhaiten lasten fyysistä aktiivisuutta, fyysistä kuntoa ja motorisia taitoja.
“Ai tässä on undertrå?” Doktorsavhandling visar att användning av dialekt, standardsvenska och finska kan till och med stödja lärandet7.4.2026 07:32:00 EEST | Tiedote
I finlandssvenska skolor används standardspråk, dialekt och finska, och denna språkliga överlappning kan till och med stödja lärandet. I sin doktorsavhandling undersöker fil.mag. Paulina Nyman-Koskinen hur interaktionen i en klass formas när språk sammanflätas. Studien belyser en verklighet som präglar många finlandssvenska skolor, men som sällan har undersökts.
Miljoonarahoitus vaihdevuositutkimukseen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä2.4.2026 09:31:43 EEST | Tiedote
Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt 1,017 miljoonan euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimukselle. Apulaisprofessori Eija Laakkosen hanke tutkii vaihdevuosien keskeistä mutta vielä puutteellisesti ymmärrettyä ilmiötä: estrogeenin vähenemisen vaikutuksia naisten sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen, hermoston ja rasvakudoksen toimintaan, kehonkoostumukseen ja elämänlaatuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme