Työelämään astutaan henkilöbrändeinä, ja sitä on treenattava

Pitkän linjan brändiammattilainen, lehtori Atte Varsta julkaisee elokuussa tietokirjan Einsteinista Almaan – Vahvan henkilöbrändin tunnusmerkit. Teoksen kustantaa Aviador.

Teoksessa 11 suomalaista kulttuurivaikuttajaa – musiikkitoimittaja Pekka Laine, artistimanageri Leevi Mäkinen, Universal Musicin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen, toimittaja, mediayrittäjä Tapio Nurminen, musiikintekijä Janne Rintala, musiikkitoimittaja Kare Eskola, toimittaja, väitöskirjatutkija Pauliina Grym, elokuvatuottaja, käsikirjoittaja Aleksi Bardy, psykologi Ville Ojanen, Tahto-kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuori sekä filosofi Esa Saarinen – määrittelevät Varstan rinnalla, mistä henkilöbrändissä on kysymys.

Yleisölle ja medialle avoin julkistustilaisuus alkaa Haaga-Helian Pasilan kampuksella kello 16 (Ratapihantie 13, tila Krea, 4006 ja 4008). Ohjelmaan sisältyy paneelikeskustelu aiheesta henkilöbrändin muuttuvat merkitykset. Keskustelijoina kuullaan Varstan lisäksi teoksessa haastateltuja asiantuntijoita.

Koko kansaa yhdistäviä henkilöbrändejä ei enää tule

Varstan mukaan oman aikamme fokus on megahenkilöiden sijasta taviksessa. Tämä näkyy erilaisten kykyohjelmien ja reality-sarjojen suosiona sekä Youtube-kanavien eriytyneissä yleisöissä.

Siirtyminen tekstivetoisesta visuaaliseen mediaan on demokratisoinut henkilöbrändi-ilmiötä entisestään. Sen ansiosta somevaikuttaja voi tienata enemmän kuin pörssiyhtiön toimitusjohtaja.

– Yhtenäiskulttuuri on rapautunut, ja niche-markkina vallitsee kaikilla kulttuurin osa-alueilla. Elviksen tai Kekkosen kaltaista henkilöbrändiä ei enää tule, Varsta sanoo.

Varstan edellinen tietoteos, Elvis ja minä (Aviador Kustannus, 2021), käsitteli populaarikulttuurin historian tunnetuinta henkilöbrändiä yli sadan suomalaisen muistoissa.

Brändikulissi vahingoittaa kantajaansa ja yhteisöä

Samalla, kun lähes jokaiselle on löydettävissä yleisö, paine eriyttää yksilön identiteetti ja henkilöbrändi on kasvanut. Pahimmillaan kuilu todellisen minän ja brändin välillä voi muodostua kantajalleen kohtuuttoman suureksi psyykkiseksi taakaksi.

– Nuorille somepersoonan rakentaminen on luonnollista, mutta persoona saattaa jäädä irralleen identiteetistä. Jos yksilö ei ole brändin rakennustyössä uskollinen itselleen ja arvoilleen, brändistä ei tule vahvaa, eikä se kestä aikaa, Varsta toteaa.

Brändikulissi voi Varstan mukaan näkyä myös työhyvinvoinnin vajeena, sillä kukaan ei jaksa pitemmän päälle esittää ihmistä, joka ei ole. Varstan mukaan yritysten kannattaisikin rekrytoinnissa kiinnittää huomiota yritysbrändin ja palkattavan työntekijän henkilöbrändin yhteensopivuuteen.

– Kaikki organisaatiot ovat arvoyhteistöjä. Palkattavilla henkilöillä voi olla arvoja, jotka eivät ole yhteensopivia organisaation arvojen kanssa. Kun yksilö ja organisaatio jakavat samat arvot ja toimintatavat, eli heidän brändinsä ovat yhteneväiset, organisaation päämäärät saavutetaan paremmin.

Varsta suosittaa, että kestävän henkilöbrändin rakentamisen edellytykset huomioitaisiin jo ennen työelämään astumista.

Fakta: Atte Varsta

• Syntynyt 1969
• Yrittäjyyden korkeakoululehtori, sijoittaja, Softpix Oy:n co-founder ja toimitusjohtaja, Proftraining Finland Oy:n co-founder ja toimitusjohtaja
• Työskennellyt SOK:n verkkokaupan markkinointijohtajana, SOK:n ja S-ryhmän brändijohtajana, SEK&Greyn kehitysjohtajana, Lowe&Partnersin varatoimitusjohtajana, McCann Worldgroupin Chief Strategy Officerina sekä Itella Postin kuluttaja-asiakkuuksista, liiketoiminnan kehityksestä ja markkinoinnista vastaavana johtajana
• Urheilutausta kansainvälisten ralli- ja rallicrosskuljettajien managerina, tallipäällikkönä ja kaupallisena johtajana rallicrossin MM-sarjan tiimeissä Englannissa, Ranskassa, Itävallassa ja Ruotsissa
• Suomen Urheilumanagerit ry:n toiminnanjohtaja
• Tivoli- ja sirkustoiminnasta tunnetun Sariolan suvun jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa