Väitös: Tieteenala vaikuttaa tutkijoiden työympäristövaatimuksiin
Väitöstutkimuksessaan rakennustekniikan diplomi-insinööri Mervi Huhtelin kehitti uuden tavan tutkia akateemisten tutkijoiden työympäristövaatimuksia yliopistokampuksilla. Huhtelinin mukaan tutkijoiden tieteenala ja ikä sekä yliopiston ja yritysten välinen yhteistyö vaikuttavat siihen, millaisia ominaisuuksia tutkijat työympäristöltään vaativat. Tutkimustuloksista voi olla hyötyä esimerkiksi kiinteistöjohtamisen ammattilaisille.
Väitöskirjassaan Huhtelin muodosti uuden tutkimuksellisen lähestymistavan yhdistämällä tutkimustietoa useilta tutkimusaloilta, erityisesti työympäristöjohtamisesta (työpaikan luonne), tietojohtamisesta (tiedon luomisen teoria) ja kasvatustieteestä (tieteenalojen tyypittely). Huhtelinin väitöstutkimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään tutkijoiden työympäristövaatimuksia ja niiden monimuotoisuutta.
Tutkijoiden akateeminen tieteenala ja erityisesti jaetun paradigman esiintyminen tai puuttuminen ovat merkittävimpiä työympäristövaatimuksia erottavia tekijöitä. Paradigma sisältää kyseisen tieteenalan jaetut uskomukset tiedon luomisesta. Tutkimustuloksiinsa perustuen Huhtelin esittää johtopäätöksenä, että akateemisten työympäristöjen tulisi täyttää tutkijoiden niille asettamat moninaiset vaatimukset, joihin vaikuttaa erityisesti se, jakavatko tutkijat yhteisen paradigman vai eivät.
Työympäristövaatimusten yhtäläisyyksien osalta Huhtelin toteaa, että akateemisten tutkijoiden työympäristöjen tulisi tukea sekä yksilöllistä keskittymistä että vuorovaikutusta tutkijoiden kesken riippumatta tutkijoiden akateemisesta tieteenalasta, iästä tai sukupuolesta.
Käytäntöön sovellettavista tutkimustuloksista Huhtelin nostaa esimerkiksi humanististen tieteenalojen muita aloja voimakkaamman tarpeen keskittymistä tukeviin työympäristöihin ja luonteeltaan virallisiin seminaaritiloihin. Hän tunnistaa myös nuorten tutkijoiden tarpeen tiedekuntakohtaisiin kirjastoihin ja kahvilatiloihin, joissa voi luontevasti lähestyä oman tieteenalan kokeneempia tutkijoita, tutustua heihin ja saada keskustelujen kautta kokemusperäistä tietoa ja uusia ajattelumalleja.
– Väitöstutkimukseni perusteella tutkijat voisivat hyötyä työympäristöstä, jossa olisi pieniä yhden hengen työhuoneita ryhmiteltynä jaetun tilan ympärille siten, että jaetussa tilassa olisi kohtaamaan houkuttelevia ominaisuuksia, kuten tiedekunnan oma kahvitila tai kirjasto, Huhtelin sanoo.
Tutkimuksessa tunnistettu lähestymistapa avaa uusia jatkotutkimusaiheita. Esimerkiksi tekoälyn vaikutus eri tieteenalojen työtapoihin ja sitä kautta työympäristövaatimuksiin voi vaihdella huomattavasti, sillä tiedon luomisen tavat eroavat tieteenaloittain. Yhdistämällä tutkimustietoa työympäristöjohtamisen, tietojohtamisen ja kasvatustieteen aloilta, voidaan tarkastella esimerkiksi tekoälyn vaikutusta eri tieteenalojen tulevaisuuden työympäristövaatimuksiin.
Mervi Huhtelin työskentelee hankekehityspäällikkönä Tampereen kaupungin strategisen hankekehityksen yksikössä. Väitöstyössä kertynyttä kokemustaan hän hyödyntää nykyisin Tampereen kaupungin strategisissa hankkeissa, erityisesti paikkojen ja tilojen luonteen sekä niiden vaikutusten ymmärtämisessä.
Väitöstilaisuus perjantaina 23. elokuuta
Diplomi-insinööri Mervi Huhtelinin rakennetun ympäristön alaan kuuluva väitöskirja Academic Researchers’ Requirements for Workplaces Supporting Knowledge Creation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 23.08.2024 klo 12 Rakennustalon auditoriossa RG202 (Korkeakoulunkatu 5, Tampere). Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä (linkki alla).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuuli Jylhä Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Suvi Nenonen Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mervi Huhtelin
040 620 1112
mervi.huhtelin@tampere.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme