Suomalainen Arbonaut tuottaa metsävaratietoa Japanin metsäsektorille

Joensuussa toimiva Arbonaut on kehittänyt menetelmän, jota käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Menetelmään liittyy myös selainpohjainen ja mobiili metsävaratiedon hallintajärjestelmä. Yhtiö on aloittanut Japanissa tuotteen pilotoinnin paikallisen yksityisen metsäyhdistyksen ja kaupungin kanssa. Paikalliset yhteistyökumppanit ja tutkimusryhmät keräväät ilmakuvia ja dataa, jota Arbonaut analysoi ja tuottaa kartoitustuotteita.
Arbonautin metsäasiantuntija Ryo Hibiya kertoo yrityksen olevan ensimmäinen palvelun tuottaja, joka tuottaa ja analysoi reaaliaikaista pilvipalvelussa olevaa tietoa. – Tietoja voidaan hyödyntää metsänhoidon, teiden, hakkuiden, metsityksen ja metsien suojelun suunnittelussa. Pilvipalvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että operaattorit voivat tuoda mobiililaitteen metsään, kerätä dataa, siirtää sen palvelimelle ja tarkistaa tiedot reaaliajassa. Tämä lisää meidän kilpailukykyämme Japanin markkinassa.
–Monet japanilaiset yritykset ovat tuottaneet metsävaratietoa, mutta me konsultoimme ja neuvomme toimijoita datan käyttöön ja sen hyödyntämiseen. Eri toimijoiden keskinäisessä yhteistyössä ja tiedon vaihdossa on haasteita, kun jokaisella toimijalla on omat turvallisuuskäytännöt.
Paikalliset yritykset käyttävät datan keräämiseen jättiläisdrooneja. – Meidän roolimme on kehittää järjestelmäalustaa tiedon digitalisointiin ja sen analysointiin. Teemme yhteistyötä muun muassa Shinshun yliopiston tutkimusryhmän kanssa ja tavoitteemme on kehittää tiedon analysointia myös suositusten antamisen suuntaan.
–Tarjoamme esimerkiksi karttakerroksen, joka analysoi metsän kosteusindeksin riippuen maaston rinteistä ja muista ominaisuuksista, jotta tiedetään suunnitteluvaiheessa, minkälainen puumäärä kohteessa on, minne harvesteri voi rinteiden jyrkkyydestä johtuen mennä ja mihin on paras rakentaa tiestöä, kuvailee Hibiya.
Suuria haasteita Japanin metsätalouden kehittämisessä
Metsävaratiedon keräämisen isona haasteena Hibiya pitää sitä, että metsälöiden rajat on laadittu sata vuotta sitten. – Niitä ei ole päivitetty vastaamaan tämän päivän metsien omistussuhteita. Kun metsälöt ovat sukupolven vaihdosten myötä pirstoutuneet, nuoret kaupungeissa asuvat uudet metsänomistajat eivät välitä metsistään, mikä on yksi keskeinen este hakkuiden ja kotimaisen puun käytön lisäämiselle.
– Metsänomistajat eivät ole aktiivisia Japanissa. Varsinkin perityt metsät jäävät hoitamatta, elleivät itsenäiset metsänhoitoyhdistykset patistele hakkuisiin. Toisaalta yhdistyksetkään eivät aina tiedä alueensa kaikkia metsänomistajia.
Arbonaut pyrkii Hibiyan mukaan kaivautumaan syvemmälle Japanin metsäpolitiikan ongelmiin.
– Tavoitteemme on, että he oppivat käyttämään järjestelmämme mahdollisuuksia, kehittää metsien hallintasuunnitelmia ja käytäntöjä sekä kouluttaa alalle työntekijöitä. Täällä metsäsektorin parissa työskentelevien ihmisten kokonaisvaltainen tieto metsätaloudesta on varsin vähäistä.
–Kun Japanissa valtion metsien ja yksityisten metsien hoito on erotettu täysin toisistaan, joskus on vaikea tunnistaa mikä on valtion metsäpolitiikkaa, mikä kuntatason ja yksityisen sektorin. Kaikilla sektoreilla on omat metsänhoidon suunnitelmansa.
Japanissa valtio voi säädellä metsien käyttöä esimerkiksi päättämällä lisätä suojelualueita tai vaikuttaa hakkuiden määrään omistamissaan metsissä. – Kuntien ja metsänhoitoyhdistysten metsien käyttöön valtio voi antaa vain suosituksia, ei määräyksiä.
–Japanissa olisi mahdollisuuksia puutuoteteollisuuden kehittämiselle, mihin valtio antaa myös avokätisesti rahoitusta. Mutta haasteena on metsien korkea ikä, puun saanti metsästä teollisuudelle jalostettavaksi, muistuttaa Hibiya.
Arbonaut Suomessa
Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa. Suomen ja Japanin lisäksi toimitamme metsätietojärjestelmiä muun muassa Afrikan maihin Ruandaan, Ghanaan, Sambiaan ja myös Kambodzhaan, Vietnamiin ja Pakistaniin.
Yhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kauranteen mukaan Arbonaut on saanut Naganon projektista hyvän referenssin. – Se on johtanut siihen, että saamme nykyisin paljon vierailijoita Japanista. Uskomme että hitaasti, mutta varmasti saamme vahvan aseman Japanissa metsävaratiedon ja metsäsuunnittelu-järjestelmien tuottajana.
–Japanin yhteistyömme on alkanut Naganon prefektuurin ja Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöstä, ja sitä on auttanut tiivis koulutusohjelmayhteistyö, jota Itä-Suomen yliopisto harjoittaa useiden japanilaisyliopistojen kanssa. Olemme kiitollisia siitä avusta, jota julkinen sektori ja Kollin säätiö ovat tuoneet meille Japanin suunnalla!
Artikkelisarja Japanista
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee kesän aikana artikkelisarjan Japanista. Sarjassa käsitellään Japanin metsätalouden trendejä, metsäbiotaloutta ja puurakentamista. Sarjassa esitellään myös Japanin kauppaa tekeviä puualan suomalaisyrityksiä.
Markku Laukkanen markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ryon Hibiya, ryon.hibiya@arbonaut.com
Tuomo Kauranne, tuomo.kauranne@arbonaut.com
Kuvat

Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme