Aapo Stenhammarin väitös: Esseitä rakenteellisesta ja teknologisesta murroksesta
8.8.2024 12:45:31 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren tutkija Aapo Stenhammar puolustaa 15. elokuuta Aalto-yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka tarjoaa tietoa työelämän rakennemuutoksen vaikutuksista historiassa ja nykypäivässä.

Laboren tohtorihautomossa työskentelevän tutkijan M.Sc. Aapo Stenhammarin väitöskirjan Essays on Structural and Technological Change kolme esseetä avaavat ovia siihen, miten rakenteelliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan. Tulokset osoittavat, että vaikka taloudelliset uudistukset voivat olla hyödyllisiä pitkällä aikavälillä, niiden lyhyen aikavälin poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon.
Ensimmäiset esseet käsittelevät vuoden 1969 pellonvarauslakia, joka mahdollisti yli kahden hehtaarin maatilojen lopettamisen korvausta vastaan. Tutkimus osoittaa, että maatilansa lain takia lopettaneiden viljelijöiden lapset kouluttautuivat korkeammalle, muuttivat kaupunkeihin nuorempina ja ansaitsivat enemmän kuin verrokkinsa. Viljelijät itse eivät muuttaneet tilan lopettamisen jälkeen, eikä lopettamisella ollut vaikutusta heidän tuloihinsa. Laki ei myöskään merkittävästi vähentänyt maatalouden ylituotantoa, vaikka tämä oli lain tavoitteena.
Toisessa esseessä Pellonvarauslain poliittiset seuraukset näkyivät Suomen Maaseudun Puolueen kannatuksen nousuna. Stenhammar esittää, että SMP:n nousu johtui etenkin viljelijöiden identiteettiin liittyvistä seikoista, joissa pellonvarauslaki koettiin loukkaavana sekä pellonvarauksen negatiivisista vaikutuksista maaseutuyhteisöihin. Vastustus ei niinkään johtunut taloudellisista syistä.
Kolmannessa esseessä Stenhammar yhdessä Johannes Hirvosen ja Joonas Tuhkurin kanssa tutkii teknologiainvestointien vaikutuksia teollisuusyritysten työvoimaan. Tulokset osoittavat, että teknologiainvestoinnit eivät vähennä työvoimaa, vaan päinvastoin lisäävät sitä, eivätkä osaamisvaatimukset muutu merkittävästi. Yritykset keskittyvät kasvattamaan tuotantoaan ja tuomaan uusia tuotteita markkinoille.
Tutkimuksessa käytettiin Kansallisarkiston yli 300 000 vuoden 1969 maatalouslaskennan lomaketta, jotka Stenhammar digitoi kehittämällään tekoälysovelluksella. Tiedot linkitettiin Tilastokeskuksen yksilötason rekistereihin. Kausaalivaikutuksia tutkittiin hyödyntämällä kvasi-kokeellisia asetelmia.
"Väitöskirja osoittaa, että yksilöt kokevat muutokset usein vaikeina sopeutua ja siksi myös äänestävät puolueita, jotka vastustavat muutoksia. Lisäksi opimme, että pelkästään taloudellisia tappioita hyvittämällä ei muutosvastarinta hälvene. Myös esimerkiksi työhön liittyvä identiteetti ja yhteisö täytyy huomioida,” Stenhammar toteaa.
Väitöskirjan toteutusta tukivat Yrjö Jahnssonin säätiö, Palkansaajasäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, OP Ryhmä Tutkimussäätiö sekä Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö.
Väitöstilaisuus järjestetään torstaina 15. elokuuta
VTM Aapo Stenhammarin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Structural and Technological Change tarkastetaan Aalto-yliopistossa torstaina 15.8.2024 klo 13–16 (Kauppakorkeakoulu, Luentosali U006). Vastaväittäjänä toimii professori Mounir Karadja, Uppsala University ja kustoksena professori Matti Sarvimäki, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos.
Väitöstilaisuutta ei voi seurata etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aapo StenhammartutkijaTohtorihautomo, Labore
Puh:045 7750 2061aapo.stenhammar@labore.fiKuvat

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?26.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.
Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy22.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.
Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin20.10.2026 12:48:42 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.
Granulariteetti ja talous20.10.2026 06:30:00 EEST | Blogi
Yhden suuryrityksen menestys tai vastoinkäyminen voi heilauttaa koko kansantaloutta. Tätä ilmiötä kutsutaan granulariteetiksi, ja Suomessa sen merkitys tunnetaan hyvin. Mitä yrityksiin keskittyvä taloudellinen painoarvo tarkoittaa suhdannevaihteluille ja millaista harkintaa se edellyttää talouspolitiikalta, kysyy Paolo Fornaro Labore-blogissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme