Aapo Stenhammarin väitös: Esseitä rakenteellisesta ja teknologisesta murroksesta
Laboren tutkija Aapo Stenhammar puolustaa 15. elokuuta Aalto-yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka tarjoaa tietoa työelämän rakennemuutoksen vaikutuksista historiassa ja nykypäivässä.

Laboren tohtorihautomossa työskentelevän tutkijan M.Sc. Aapo Stenhammarin väitöskirjan Essays on Structural and Technological Change kolme esseetä avaavat ovia siihen, miten rakenteelliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan. Tulokset osoittavat, että vaikka taloudelliset uudistukset voivat olla hyödyllisiä pitkällä aikavälillä, niiden lyhyen aikavälin poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon.
Ensimmäiset esseet käsittelevät vuoden 1969 pellonvarauslakia, joka mahdollisti yli kahden hehtaarin maatilojen lopettamisen korvausta vastaan. Tutkimus osoittaa, että maatilansa lain takia lopettaneiden viljelijöiden lapset kouluttautuivat korkeammalle, muuttivat kaupunkeihin nuorempina ja ansaitsivat enemmän kuin verrokkinsa. Viljelijät itse eivät muuttaneet tilan lopettamisen jälkeen, eikä lopettamisella ollut vaikutusta heidän tuloihinsa. Laki ei myöskään merkittävästi vähentänyt maatalouden ylituotantoa, vaikka tämä oli lain tavoitteena.
Toisessa esseessä Pellonvarauslain poliittiset seuraukset näkyivät Suomen Maaseudun Puolueen kannatuksen nousuna. Stenhammar esittää, että SMP:n nousu johtui etenkin viljelijöiden identiteettiin liittyvistä seikoista, joissa pellonvarauslaki koettiin loukkaavana sekä pellonvarauksen negatiivisista vaikutuksista maaseutuyhteisöihin. Vastustus ei niinkään johtunut taloudellisista syistä.
Kolmannessa esseessä Stenhammar yhdessä Johannes Hirvosen ja Joonas Tuhkurin kanssa tutkii teknologiainvestointien vaikutuksia teollisuusyritysten työvoimaan. Tulokset osoittavat, että teknologiainvestoinnit eivät vähennä työvoimaa, vaan päinvastoin lisäävät sitä, eivätkä osaamisvaatimukset muutu merkittävästi. Yritykset keskittyvät kasvattamaan tuotantoaan ja tuomaan uusia tuotteita markkinoille.
Tutkimuksessa käytettiin Kansallisarkiston yli 300 000 vuoden 1969 maatalouslaskennan lomaketta, jotka Stenhammar digitoi kehittämällään tekoälysovelluksella. Tiedot linkitettiin Tilastokeskuksen yksilötason rekistereihin. Kausaalivaikutuksia tutkittiin hyödyntämällä kvasi-kokeellisia asetelmia.
"Väitöskirja osoittaa, että yksilöt kokevat muutokset usein vaikeina sopeutua ja siksi myös äänestävät puolueita, jotka vastustavat muutoksia. Lisäksi opimme, että pelkästään taloudellisia tappioita hyvittämällä ei muutosvastarinta hälvene. Myös esimerkiksi työhön liittyvä identiteetti ja yhteisö täytyy huomioida,” Stenhammar toteaa.
Väitöskirjan toteutusta tukivat Yrjö Jahnssonin säätiö, Palkansaajasäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, OP Ryhmä Tutkimussäätiö sekä Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö.
Väitöstilaisuus järjestetään torstaina 15. elokuuta
VTM Aapo Stenhammarin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Structural and Technological Change tarkastetaan Aalto-yliopistossa torstaina 15.8.2024 klo 13–16 (Kauppakorkeakoulu, Luentosali U006). Vastaväittäjänä toimii professori Mounir Karadja, Uppsala University ja kustoksena professori Matti Sarvimäki, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos.
Väitöstilaisuutta ei voi seurata etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aapo StenhammartutkijaTohtorihautomo, Labore
Puh:045 7750 2061aapo.stenhammar@labore.fiKuvat

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme