Aapo Stenhammarin väitös: Esseitä rakenteellisesta ja teknologisesta murroksesta
8.8.2024 12:45:31 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Laboren tutkija Aapo Stenhammar puolustaa 15. elokuuta Aalto-yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka tarjoaa tietoa työelämän rakennemuutoksen vaikutuksista historiassa ja nykypäivässä.
Laboren tohtorihautomossa työskentelevän tutkijan M.Sc. Aapo Stenhammarin väitöskirjan Essays on Structural and Technological Change kolme esseetä avaavat ovia siihen, miten rakenteelliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan. Tulokset osoittavat, että vaikka taloudelliset uudistukset voivat olla hyödyllisiä pitkällä aikavälillä, niiden lyhyen aikavälin poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon.
Ensimmäiset esseet käsittelevät vuoden 1969 pellonvarauslakia, joka mahdollisti yli kahden hehtaarin maatilojen lopettamisen korvausta vastaan. Tutkimus osoittaa, että maatilansa lain takia lopettaneiden viljelijöiden lapset kouluttautuivat korkeammalle, muuttivat kaupunkeihin nuorempina ja ansaitsivat enemmän kuin verrokkinsa. Viljelijät itse eivät muuttaneet tilan lopettamisen jälkeen, eikä lopettamisella ollut vaikutusta heidän tuloihinsa. Laki ei myöskään merkittävästi vähentänyt maatalouden ylituotantoa, vaikka tämä oli lain tavoitteena.
Toisessa esseessä Pellonvarauslain poliittiset seuraukset näkyivät Suomen Maaseudun Puolueen kannatuksen nousuna. Stenhammar esittää, että SMP:n nousu johtui etenkin viljelijöiden identiteettiin liittyvistä seikoista, joissa pellonvarauslaki koettiin loukkaavana sekä pellonvarauksen negatiivisista vaikutuksista maaseutuyhteisöihin. Vastustus ei niinkään johtunut taloudellisista syistä.
Kolmannessa esseessä Stenhammar yhdessä Johannes Hirvosen ja Joonas Tuhkurin kanssa tutkii teknologiainvestointien vaikutuksia teollisuusyritysten työvoimaan. Tulokset osoittavat, että teknologiainvestoinnit eivät vähennä työvoimaa, vaan päinvastoin lisäävät sitä, eivätkä osaamisvaatimukset muutu merkittävästi. Yritykset keskittyvät kasvattamaan tuotantoaan ja tuomaan uusia tuotteita markkinoille.
Tutkimuksessa käytettiin Kansallisarkiston yli 300 000 vuoden 1969 maatalouslaskennan lomaketta, jotka Stenhammar digitoi kehittämällään tekoälysovelluksella. Tiedot linkitettiin Tilastokeskuksen yksilötason rekistereihin. Kausaalivaikutuksia tutkittiin hyödyntämällä kvasi-kokeellisia asetelmia.
"Väitöskirja osoittaa, että yksilöt kokevat muutokset usein vaikeina sopeutua ja siksi myös äänestävät puolueita, jotka vastustavat muutoksia. Lisäksi opimme, että pelkästään taloudellisia tappioita hyvittämällä ei muutosvastarinta hälvene. Myös esimerkiksi työhön liittyvä identiteetti ja yhteisö täytyy huomioida,” Stenhammar toteaa.
Väitöskirjan toteutusta tukivat Yrjö Jahnssonin säätiö, Palkansaajasäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, OP Ryhmä Tutkimussäätiö sekä Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö.
Väitöstilaisuus järjestetään torstaina 15. elokuuta
VTM Aapo Stenhammarin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Structural and Technological Change tarkastetaan Aalto-yliopistossa torstaina 15.8.2024 klo 13–16 (Kauppakorkeakoulu, Luentosali U006). Vastaväittäjänä toimii professori Mounir Karadja, Uppsala University ja kustoksena professori Matti Sarvimäki, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos.
Väitöstilaisuutta ei voi seurata etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aapo StenhammartutkijaTohtorihautomo, Labore
Puh:045 7750 2061aapo.stenhammar@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren tutkimusraportin ja kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme