Aapo Stenhammarin väitös: Esseitä rakenteellisesta ja teknologisesta murroksesta
Laboren tutkija Aapo Stenhammar puolustaa 15. elokuuta Aalto-yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka tarjoaa tietoa työelämän rakennemuutoksen vaikutuksista historiassa ja nykypäivässä.

Laboren tohtorihautomossa työskentelevän tutkijan M.Sc. Aapo Stenhammarin väitöskirjan Essays on Structural and Technological Change kolme esseetä avaavat ovia siihen, miten rakenteelliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan. Tulokset osoittavat, että vaikka taloudelliset uudistukset voivat olla hyödyllisiä pitkällä aikavälillä, niiden lyhyen aikavälin poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon.
Ensimmäiset esseet käsittelevät vuoden 1969 pellonvarauslakia, joka mahdollisti yli kahden hehtaarin maatilojen lopettamisen korvausta vastaan. Tutkimus osoittaa, että maatilansa lain takia lopettaneiden viljelijöiden lapset kouluttautuivat korkeammalle, muuttivat kaupunkeihin nuorempina ja ansaitsivat enemmän kuin verrokkinsa. Viljelijät itse eivät muuttaneet tilan lopettamisen jälkeen, eikä lopettamisella ollut vaikutusta heidän tuloihinsa. Laki ei myöskään merkittävästi vähentänyt maatalouden ylituotantoa, vaikka tämä oli lain tavoitteena.
Toisessa esseessä Pellonvarauslain poliittiset seuraukset näkyivät Suomen Maaseudun Puolueen kannatuksen nousuna. Stenhammar esittää, että SMP:n nousu johtui etenkin viljelijöiden identiteettiin liittyvistä seikoista, joissa pellonvarauslaki koettiin loukkaavana sekä pellonvarauksen negatiivisista vaikutuksista maaseutuyhteisöihin. Vastustus ei niinkään johtunut taloudellisista syistä.
Kolmannessa esseessä Stenhammar yhdessä Johannes Hirvosen ja Joonas Tuhkurin kanssa tutkii teknologiainvestointien vaikutuksia teollisuusyritysten työvoimaan. Tulokset osoittavat, että teknologiainvestoinnit eivät vähennä työvoimaa, vaan päinvastoin lisäävät sitä, eivätkä osaamisvaatimukset muutu merkittävästi. Yritykset keskittyvät kasvattamaan tuotantoaan ja tuomaan uusia tuotteita markkinoille.
Tutkimuksessa käytettiin Kansallisarkiston yli 300 000 vuoden 1969 maatalouslaskennan lomaketta, jotka Stenhammar digitoi kehittämällään tekoälysovelluksella. Tiedot linkitettiin Tilastokeskuksen yksilötason rekistereihin. Kausaalivaikutuksia tutkittiin hyödyntämällä kvasi-kokeellisia asetelmia.
"Väitöskirja osoittaa, että yksilöt kokevat muutokset usein vaikeina sopeutua ja siksi myös äänestävät puolueita, jotka vastustavat muutoksia. Lisäksi opimme, että pelkästään taloudellisia tappioita hyvittämällä ei muutosvastarinta hälvene. Myös esimerkiksi työhön liittyvä identiteetti ja yhteisö täytyy huomioida,” Stenhammar toteaa.
Väitöskirjan toteutusta tukivat Yrjö Jahnssonin säätiö, Palkansaajasäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, OP Ryhmä Tutkimussäätiö sekä Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö.
Väitöstilaisuus järjestetään torstaina 15. elokuuta
VTM Aapo Stenhammarin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Structural and Technological Change tarkastetaan Aalto-yliopistossa torstaina 15.8.2024 klo 13–16 (Kauppakorkeakoulu, Luentosali U006). Vastaväittäjänä toimii professori Mounir Karadja, Uppsala University ja kustoksena professori Matti Sarvimäki, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos.
Väitöstilaisuutta ei voi seurata etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aapo StenhammartutkijaTohtorihautomo, Labore
Puh:045 7750 2061aapo.stenhammar@labore.fiKuvat

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kiky-sopimus osa 2 – ennen oli toisin?18.12.2025 15:54:12 EET | Blogi
Suomen kustannuskilpailukyky herättää keskustelua. Lääkkeeksi on ehdotettu palkkamalttia, minkä tavoitteena on Suomen talouden vientikysynnän kasvattaminen. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin kiky-sopimuksen aikaan vuonna 2016, jolloin sisäistä devalvaatiota viimeksi käytettiin. Kotimaisen kysynnän heikentäminen on Suomen taloustilanteessa huono ratkaisu.
Ennustearvio: Taantumaa ennen talouskasvua17.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 14:16:29 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme