Aapo Stenhammarin väitös: Esseitä rakenteellisesta ja teknologisesta murroksesta
Laboren tutkija Aapo Stenhammar puolustaa 15. elokuuta Aalto-yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa, joka tarjoaa tietoa työelämän rakennemuutoksen vaikutuksista historiassa ja nykypäivässä.

Laboren tohtorihautomossa työskentelevän tutkijan M.Sc. Aapo Stenhammarin väitöskirjan Essays on Structural and Technological Change kolme esseetä avaavat ovia siihen, miten rakenteelliset ja teknologiset muutokset vaikuttavat yksilöihin ja yhteiskuntaan. Tulokset osoittavat, että vaikka taloudelliset uudistukset voivat olla hyödyllisiä pitkällä aikavälillä, niiden lyhyen aikavälin poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset on otettava huomioon.
Ensimmäiset esseet käsittelevät vuoden 1969 pellonvarauslakia, joka mahdollisti yli kahden hehtaarin maatilojen lopettamisen korvausta vastaan. Tutkimus osoittaa, että maatilansa lain takia lopettaneiden viljelijöiden lapset kouluttautuivat korkeammalle, muuttivat kaupunkeihin nuorempina ja ansaitsivat enemmän kuin verrokkinsa. Viljelijät itse eivät muuttaneet tilan lopettamisen jälkeen, eikä lopettamisella ollut vaikutusta heidän tuloihinsa. Laki ei myöskään merkittävästi vähentänyt maatalouden ylituotantoa, vaikka tämä oli lain tavoitteena.
Toisessa esseessä Pellonvarauslain poliittiset seuraukset näkyivät Suomen Maaseudun Puolueen kannatuksen nousuna. Stenhammar esittää, että SMP:n nousu johtui etenkin viljelijöiden identiteettiin liittyvistä seikoista, joissa pellonvarauslaki koettiin loukkaavana sekä pellonvarauksen negatiivisista vaikutuksista maaseutuyhteisöihin. Vastustus ei niinkään johtunut taloudellisista syistä.
Kolmannessa esseessä Stenhammar yhdessä Johannes Hirvosen ja Joonas Tuhkurin kanssa tutkii teknologiainvestointien vaikutuksia teollisuusyritysten työvoimaan. Tulokset osoittavat, että teknologiainvestoinnit eivät vähennä työvoimaa, vaan päinvastoin lisäävät sitä, eivätkä osaamisvaatimukset muutu merkittävästi. Yritykset keskittyvät kasvattamaan tuotantoaan ja tuomaan uusia tuotteita markkinoille.
Tutkimuksessa käytettiin Kansallisarkiston yli 300 000 vuoden 1969 maatalouslaskennan lomaketta, jotka Stenhammar digitoi kehittämällään tekoälysovelluksella. Tiedot linkitettiin Tilastokeskuksen yksilötason rekistereihin. Kausaalivaikutuksia tutkittiin hyödyntämällä kvasi-kokeellisia asetelmia.
"Väitöskirja osoittaa, että yksilöt kokevat muutokset usein vaikeina sopeutua ja siksi myös äänestävät puolueita, jotka vastustavat muutoksia. Lisäksi opimme, että pelkästään taloudellisia tappioita hyvittämällä ei muutosvastarinta hälvene. Myös esimerkiksi työhön liittyvä identiteetti ja yhteisö täytyy huomioida,” Stenhammar toteaa.
Väitöskirjan toteutusta tukivat Yrjö Jahnssonin säätiö, Palkansaajasäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, OP Ryhmä Tutkimussäätiö sekä Kauppakorkeakoulun Tukisäätiö.
Väitöstilaisuus järjestetään torstaina 15. elokuuta
VTM Aapo Stenhammarin taloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Essays on Structural and Technological Change tarkastetaan Aalto-yliopistossa torstaina 15.8.2024 klo 13–16 (Kauppakorkeakoulu, Luentosali U006). Vastaväittäjänä toimii professori Mounir Karadja, Uppsala University ja kustoksena professori Matti Sarvimäki, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos.
Väitöstilaisuutta ei voi seurata etäyhteydellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aapo StenhammartutkijaTohtorihautomo, Labore
Puh:045 7750 2061aapo.stenhammar@labore.fiKuvat

Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Nettomenojen rajoitteet olisivat ”velkajarrua” parempia kansallisia sääntöjä16.9.2025 12:20:25 EEST | Blogi
Suomen hallituksen esittämä ”velkajarru” voi kuulostaa yksinkertaiselta keinolta hillitä velkaantumista, mutta käytännössä se voi pakottaa leikkaamaan menoja juuri silloin, kun talous on taantumassa. Ilkka Kiema perustelee blogikirjoituksessaan, miksi nettomenojen kasvulle asetetut rajoitteet olisivat velkasuhteeseen sidottuja tavoitteita parempia kansallisia sääntöjä: ne ovat läpinäkyvämpiä, sallivat suhdanteiden tasaamisen ja tukevat laajempaa poliittista keskustelua talouspolitiikan vaihtoehdoista.
Koulutusalalla suuri merkitys tulojen kannalta kaikilla koulutusasteilla11.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren tuoreen analyysin mukaan koulutustaso ja tulot kulkevat yhä tiiviimmin käsi kädessä 35–40-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa. Eri koulutusaloilta valmistuneiden välillä on kuitenkin suuria tuloeroja kaikilla koulutusasteilla – jopa ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat ansaita enemmän kuin yliopistosta valmistuneet.
Eduskuntapuheiden poliittinen polarisaatio on kasvanut 1990-luvulta, mutta jää edelleen kauas 1970-luvun tasosta9.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Lisääntyneen polarisaation on julkisessa keskustelussa pelätty johtavan jopa demokratian rapautumiseen. Vasta julkaistu tutkimus tarkastelee Suomen eduskuntapuheita vuosina 1907–2018. Tulosten mukaan eduskunnan vasemmiston ja oikeiston välinen polarisaatio on vaihdellut huomattavasti sadan vuoden aikana. Vaikka polarisaatio on kasvanut viime vuosikymmeninä, nykytilanne ei ole poikkeuksellinen. Eniten vastakkainasettelua oli 1970-luvulla.
Meneekö meillä huonommin kuin vanhemmillamme? Mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme4.9.2025 11:11:14 EEST | Blogi
Tuoreessa Social Sustainability in Ageing Welfare States -kirjassa käsitellään sosiaalista kestävyyttä eri näkökulmista. Laboren tutkijat Toni Juuti ja Ohto Kanninen avaavat omassa kirjaluvussaan, mitä tuloliikkuvuuden lasku kertoo hyvinvoinnistamme ja tyytyväisyydestämme elämään. Tämä Toni Juutin Labore-blogi keskustelee samasta teemasta.
Tutkimus: Tohtorit yltävät korkeisiin palkkoihin mutta aiempaa hitaammin3.9.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan tutkijakoulutettujen palkkatulot ovat edelleen korkeat suhteessa matalammin koulutettuihin. Tohtorien työmarkkinat ovat kuitenkin jäähtyneet selvästi 2000-luvun alun jälkeen, mikä näkyy muun muassa post doc -vaiheen palkkakehityksen hidastumisena ja jäämisenä jälkeen maistereiden palkkakehityksestä. Tulosten mukaan tutkijakoulutettujen työntekijöiden osuuden kasvulla voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä yritysten tuottavuuskehityksen piristymisen kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme