Yhä useampi suomalaisnuori ei ole koskaan käyttänyt alkoholia – sähkösavukkeiden ja nikotiinipussien käyttö on yleistä

Tiedot käyvät ilmi nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Tutkimus on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–39 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuvat tutkimusvuonna 16 vuotta täyttävät koululaiset, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla. 

Entistä harvempi nuori käyttää alkoholia, mutta humalajuomisen väheneminen on pysähtynyt

Raittiiden osuus peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on lisääntynyt noin 10 prosentista 35 prosenttiin vuosina 1995–2024. Humalajuominen väheni vuoteen 2015 asti, minkä jälkeen väheneminen näyttää pysähtyneen. Viikoittain humalaan juovien nuorten osuus on jopa hieman kasvanut vuoden 2019 jälkeen: vuonna 2024 pojista yhdeksän ja tytöistä kuusi prosenttia joi suunnilleen viikoittain vähintään kuusi annosta kerralla.

Kyselyn mukaan nuoret ajattelevat myös hieman entistä useammin, että runsaaseen kertajuomiseen ei liity juurikaan terveydellisiä tai muita riskejä.

Tupakointi ja nuuskakokeilut ovat vähentyneet, vapen ja nikotiinipussien käyttö on yleistä

Päivittäinen tupakointi on vähentynyt tytöillä edelleen, mutta pojilla väheneminen on pysähtynyt. Vuonna 2024 yhdeksäsluokkalaisista pojista noin kuusi ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Vuosikymmenen alussa päivittäin tupakoi noin 20 prosenttia nuorista. Sen sijaan sähkösavukkeita eli vapea oli kokeillut aiempaa useampi, 40 prosenttia nuorista, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli 34 prosenttia. Päivittäin niitä ilmoitti käyttävänsä pojista yhdeksän ja tytöistä 13 prosenttia.

Nuuskan käytön yleistyminen nousi haasteeksi 2010-luvulla. Nyt sekä poikien että tyttöjen nuuskakokeilut ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2024 pojista 26 prosenttia ja tytöistä 13 prosenttia oli joskus käyttänyt nuuskaa, noin seitsemän prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä ilmoitti käyttävänsä sitä päivittäin.

Uutena haasteena voidaan todeta, että nikotiinipussit ovat nousseet myös alaikäisten suosioon vuonna 2023 tapahtuneen myyntirajoitusten poistumisen jälkeen. Vuonna 2024 pojista 31 prosenttia ja tytöistä 17 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä nikotiinipusseja, ja päivittäin niitä oli käyttänyt 11 prosenttia pojista ja kolme prosenttia tytöistä.

”Nuoret käyttävät nikotiinipusseja jo nuuskaa yleisemmin. Myös siirtymää nuuskan käytöstä nikotiinipusseihin on mahdollisesti ollut. Nikotiinipussit ovat erittäin koukuttavia ja esimerkiksi nuorten aivojen kehitykselle haitallisia”, toteaa THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

Rahapeliautomaattien ikärajan nosto vuonna 2011 romahdutti nuorten pelaamisen automaateilla

Rahapeliautomaattien 15 vuoden ikäraja nousi 18 ikävuoteen vuonna 2011. Vähintään viikoittain rahapeliautomaateilla pelaavien tyttöjen osuus on vaihdellut viiden ja kahdeksan prosentin välillä vuosina 1995–2011, mutta tämän jälkeen osuus on pudonnut lähelle nollaa. Vähintään viikoittain rahapeliautomaateilla pelaavien poikien osuus on pudonnut 45 prosentista vuonna 2011 neljään prosenttiin vuonna 2024.

Vuodesta 2019 alkaen nuorilta on kysytty myös rahapelaamisesta yleensä. Tämä sisältää rahapeliautomaattien lisäksi muun muassa netissä pelattavat rahapelit ja perinteiset rahapelit, kuten raaputusarvat ja korttipelit. Vuonna 2024 pojista 25 prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia ilmoitti pelanneensa viimeisen 12 kuukauden aikana tällaisia rahapelejä. Vastaavat luvut vuonna 2019 olivat pojilla 46 ja tytöillä 21 prosenttia.

Kannabista käyttää aiempaa harvempi, stimulanttihuumeiden kokeilut ovat lisääntyneet

Yhdeksäsluokkalaisten kannabiskokeilut ja -käyttö ovat viime vuosina hieman vähentyneet erityisesti pojilla. Vuonna 2024 pojista 11 prosenttia ja tytöistä yhdeksän prosenttia oli joskus kokeillut kannabista, kun vuonna 2019 luvut olivat 13 ja yhdeksän prosenttia. Verrattuna vuoteen 2019, nuoret arvioivat kannabiksen käyttöön liittyvän hieman enemmän riskejä. Toisaalta kannabiksen hankinta on heidän mielestään helpompaa kuin aiemmin.

Muiden laittomien huumeiden käyttö on 15–16-vuotiailla edelleen harvinaista. Neljä prosenttia nuorista ilmoitti joskus kokeilleensa jotain muuta huumetta kuin kannabista, mikä on kuitenkin hieman enemmän kuin vuonna 2019, jolloin vastaava osuus oli kolme prosenttia. Lisääntymistä on havaittavissa erityisesti stimulanttihuumeiden, eli amfetamiinia, kokaiinia ja ekstaasia käyttäneiden osuuksissa.

Toisin kuin kannabiksen kohdalla, nuorten suhtautuminen ekstaasi- ja amfetamiinikokeiluihin näyttää muuttuneen vuoden 2019 jälkeen myönteisemmäksi. Vuonna 2024 15–16-vuotiaat arvioivat näiden aineiden kokeiluun liittyvän vähemmän riskejä kuin viisi vuotta aiemmin. Aiempaa suurempi osa nuorista arvioi myös näiden aineiden hankinnan olevan helppoa.

 ”Päihdehaittojen ehkäisemiseksi on tärkeää, että tarjotaan faktatietoa päihteistä ja tupakka- ja nikotiinituotteista sekä niiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Oppilaitokset, kuntien nuorisotoimi ja vapaa-ajan harrasteyhteisöt ovat tässä keskeisiä toimijoita. Myös lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukeminen jo pikkulapsivaiheessa on ensiarvoisen tärkeää nuorten pahoinvoinnin ja riskikäyttäytymisen, kuten päihteidenkäytön ennaltaehkäisyssä”, Raitasalo kuvailee.

ESPAD-tutkimuksen kansainvälinen raportti valmistuu vuonna 2025, jolloin selviää, miten Suomi vertautuu muihin Euroopan maihin. Nyt jo tiedetään, että Ruotsissa ja Norjassa, joissa sekä alkoholin että kannabiksen käyttö 15–16-vuotiailla on jonkin verran Suomea alhaisemmalla tasolla, alkoholin käyttö on vähentynyt edelleen eikä kannabiksen käytössä ole tapahtunut muutoksia.

Lisätietoja:

ESPAD-kyselyn tilastoraportti

Kirsimarja Raitasalo
erikoistutkija
p. 029 524 7005
etunimi.sukunimi@thl.fi