Sijoitusrahastoihin 605 miljoonaa euroa uutta pääomaa – Korkojen lasku vauhditti sijoituksia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 373 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 77 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin yhteensä 151 miljoonaa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa uusia varoja. Pääomia lunastettiin vaihtoehtoisista rahastoista yhteensä 153 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2024 |
|
Osakerahastot |
373 |
2 653 |
71 194 |
|
Yhdistelmärahastot |
77 |
506 |
34 140 |
|
Pitkän koron rahastot |
151 |
653 |
34 016 |
|
Lyhyen koron rahastot |
157 |
1 106 |
18 388 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-153 |
-120 |
10 112 |
|
YHTEENSÄ |
605 |
4 798 |
167 849 |
Heinäkuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit hakivat suuntaa. Yhdysvalloissa pääosakeindeksit aluksi nousivat, mutta päätyivät laskuun isot teknologiayhtiöt edellä. Näiden yhtiöiden osakekurssit ovat nousseet pitkään erityisesti tekoälybuumin siivittämänä, koska ne ovat tehneet merkittäviä investointeja tekoälyn kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Sijoittajia huolestutti investointien kannattavuus, mikä näkyi kurssikehityksissä.
Heinäkuun lopussa Japanin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan ennakoitua enemmän. Ennakoitua suurempi ohjauskoron nosto heijastui osakemarkkinoille kurssimuutoksina. Ohjauskoron nosto vahvisti markkinoiden näkemystä, että Japanin keskuspankin rahapolitiikan suunta on muuttunut. Koronnostolla pyrittiin kaventamaan Japanin ja Yhdysvaltojen välistä korkoeroa ja siten vahvistamaan jenin valuuttakurssia. Sijoittajat ovat mahdollisesti lainanneet matalalla korolla jenejä investoidakseen ne korkeamman korkotason valuuttoina, saaden korkoeron tuottona sijoituksilleen. Jenin valuuttakurssin muutoksella oli vaikutus globaaliin korkoerokauppaan.
Heinäkuu oli korkosijoittajalle tuottoisa. Yhdysvalloissa ja Euroopassa korot laskivat, mikä vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin myönteisesti. Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan. Ranskan vaalien tulos oli myös helpotus euroalueen korkomarkkinoille. Euroalueen lyhyet korot ovat jatkaneet laskuaan.
”Euroalueen lyhyiden korkojen lasku on merkittävä asia euroalueen talouskasvulle. Yritysten ja kotitalouksien pidemmän aikavälin investointisuunnitelmat pystytään toteuttamaan entistä selkeämmillä korkoennusteilla. Korkotason alentuessa asuntovelallisen kannattaa ryhtyä kuukausisäästäjäksi ja sijoittaa korkojen laskusta syntyneet säästöt”, toteaa johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 433 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Pohjois-Amerikkaan, Tyynenmeren alueelle, kehittyville markkinoille ja Suomeen sijoittavista rahastoista yhteensä 64 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,40). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-5 |
-343 |
6 047 |
7 % |
|
Pohjoismaat |
26 |
152 |
8 257 |
17 % |
|
Eurooppa |
195 |
-53 |
6 205 |
10 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-18 |
451 |
11 021 |
21 % |
|
Japani |
0 |
-132 |
320 |
16 % |
|
Tyynenmeren alue |
-23 |
159 |
1 474 |
5 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-18 |
-96 |
4 851 |
5 % |
|
Maailma |
212 |
2 605 |
31 629 |
16 % |
|
Toimialarahastot |
3 |
-89 |
1 390 |
13 % |
|
YHTEENSÄ |
373 |
2 653 |
71 194 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin euroalueen luokiteltuihin ja korkeariskisiin yrityslainoihin, sekä kehittyville markkinoille että globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 254 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sekä euroalueen valtioriskiin sijoittavista rahastoista yhteensä 103 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin euroalueen yrityslainoihin sijoittavat rahastot 9,4 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,43).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.7.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-101 |
139 |
8 853 |
4,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
37 |
239 |
10 872 |
6,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
144 |
354 |
4 375 |
9,4 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-3 |
190 |
5,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
28 |
-182 |
5 986 |
6,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-2 |
20 |
1 181 |
7,4 % |
|
Kehittyvät markkinat |
45 |
86 |
2 558 |
5,0 % |
|
YHTEENSÄ |
151 |
653 |
34 016 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2024
Markkinakatsaus, heinäkuu 2024
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”29.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: Talouden elpymistä tärkeää tukea18.12.2025 13:05:23 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme