Tutkimus: Sotessa pitää johtaa myös työstä palautumista
Vain 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä palautuu hyvin työstään. Tämä on riski heidän työkyvylleen ja työvoimapulasta jo nyt kärsivälle sote-alalle. Palautumisessa tuleekin ottaa käyttöön yksilön keinojen lisäksi työyhteisön keinot, jotka liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.8.2024
Tuore tutkimus osoittaa, että sote-alan työntekijöiden työstä palautumisessa on puutteita, jotka johtavat huonoon työsuoritukseen, terveysongelmiin tai jopa heikentyneeseen työkykyyn.
Alle 30-vuotiaista sote-ammattilaisista vain 29 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 39 prosenttia palautui hyvin. Kaikenikäisillä sote-työntekijöillä vastaava prosenttiluku oli 35 syksyllä 2023. Esihenkilöistä 40 prosenttia ja päälliköistä 41 prosenttia palautui hyvin työstään.
Yksilön omat palautumiskeinot eivät ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan työyhteisön palautumisen keinoja. Tutkimus listasi palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille.
Palautuminen vaatii tukea osaavasta johtamisesta
Palautumisen yhteisölliset keinot ovat johtamiseen liittyviä asioita, jotka vaativat aikaa ja osaamista. Niiden avulla parannetaan työkuormituksen hallintaa, lisätään työn voimavaroja ja mahdollistetaan tai tuetaan erilaisten palautumisen keinojen, kuten tauotuksen, käyttöä työssä.
– Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa johtamistyöllään toimivat rakenteet työn tekemiselle, työyhteisön vuorovaikutukselle ja työyhteisön palautumisen keinojen käytölle, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.
Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita. Tällaisten toiminnan rakenteiden kautta voidaan varmistaa töiden sujuvuus sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivinen toiminta ja työstä palautumisen yhteisöllisten keinojen käyttö.
– Sote-alalla jo nyt hyvin toimivan valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Se alkaa siitä, että varmistetaan riittävä esihenkilötyöresurssi eli aikaa ja osaamista ja että huolehditaan myös esihenkilön omasta työstä palautumisesta, Laitinen muistuttaa.
Palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille
1. Johdon aktiivisuus ja oma esimerkki
Valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Johdon ja esihenkilöiden aktiivisuus on tässä avainasemassa. Panosta myös omana työstä palautumiseesi, koska olet esimerkki ja hyvin palautuneena suoriudut työstäsi hyvin.
2. Aika ja osaaminen
Varmista riittävä esihenkilötyöresurssi ja osaaminen työyhteisön toiminnan, työn sujuvuuden ja työstä palautumisen johtamiseen. Toteuta esihenkilöiden tehtävänkuvien päivitys toimialueittain. Huolehdi, että tarjolla on koulutusta, joka vahvistaa osaamista tukea työstä palautumista ja käyttää palautumisen keinoja. Kehittäkää työstä palautumisen keinoja.
3. Rakenteet
Huolehdi rakenteet kuntoon työyhteisön toimivuuden, yhteistyön ja innovatiivisuuden sekä sosiaalisen tuen varmistamiseksi. Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita.
4. Työkuormituksen hallinta
Panosta työkuormituksen hallintaan. Seuraa tilannetta työhyvinvointikyselyllä ja tehkää sen tulosten perusteella toimenpiteitä. Huolehtikaa riskinarvioinnista ja tehtävänkuvien päivityksestä. Tue työntekijää ja työyhteisöä työn rajaamisessa ja priorisoinnissa.
5. Palautumisen kaikki keinot käyttöön
Panosta palautumisen keinojen käyttöön työssä ja vapaalla. Sopikaa yhdessä työyhteisön palautumisen keinoista ja kannustakaa toisianne niiden käyttöön. Mahdollista työyhteisön palautumisen keinojen käyttö. Se tukee myös yksilöiden palautumisen keinojen käyttöä työaikana.
6. Psykologinen turvallisuus
Luo työyhteisöösi psykologista turvallisuutta. Se edistää sosiaalista tukea ja työstä palautumista.
7. Sosiaalinen tuki
Varmista, että työssäsi on aikaa kysyä työntekijöiden kuulumisia, keskustella työmäärän hallinnasta ja palautumisen tukemisesta. Osoita sosiaalista tukea työntekijöille ja työyhteisölle työn tekemiseen ja anna arvostavaa palautetta ja kiitosta. Tunnista vähän sosiaalista tukea saavat työntekijät ja vahvista sosiaalista tukea heille.
8. Erityisen tuen tarve
Varmista, että työyksikkösi tietää varhaisen tuen toimintamallit, koska työkyvyn tuki kuuluu kaikille, jo ennen kuin ongelmia työkyvyn kanssa ilmenee. Tue erityisesti henkilöitä, joiden terveys tai työkyky ovat heikentyneet, joiden työmäärä kasvaa äkillisesti ja joilla on vain vähän aiempaa kokemusta muutoksesta.
Tutustu tutkimusraporttiin
Johda palautumista kriisissä -hankkeen tutkimusraportti (julkari.fi)
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitokselle neljä merkittävää tutkimushanketta työelämän muutoksen ja johtamisen teemoista3.10.2025 09:00:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uudet tutkimushankkeet pureutuvat työelämän ajankohtaisiin haasteisiin: miten vastata hoivatyön kriisiin, vahvistaa hybridityön yhteisöllisyyttä, puuttua työpaikkojen hankaliin tilanteisiin ja johtaa tekoälymuutosta kestävästi. Hankkeita rahoittavat Business Finland, Strategisen tutkimuksen neuvosto STN ja Suomen Akatemia.
Avsikterna att säga upp sig har minskat och det finns positiva tecken i utvecklingen av arbetshälsan1.10.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det har skett fler positiva än negativa förändringar i finländarnas arbetshälsa och arbetsattityder under de senaste två åren. Avsikterna att säga upp sig har minskat, liksom den allmänna ensamheten. Arbetsengagemanget har stärkts. Utbrändhetssymtomen har förblivit på samma nivå under hela 2020-talet, berättar den senaste Hur mår Finland?-undersökningen.
Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet ja työhyvinvoinnin kehittymisessä myönteisiä merkkejä1.10.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia viimeisen kahden vuoden aikana. Irtisanoutumisaikeet ovat vähentyneet, samoin yleinen yksinäisyys. Työn imu on vahvistunut. Työuupumusoireilu on pysynyt samalla tasolla koko 2020-luvun, kertoo tuorein Miten Suomi voi? -tutkimus.
Intentions to resign have decreased, and there are positive signs in the development of well-being at work1.10.2025 06:00:00 EEST | Press release
The past two years have seen more positive than negative changes in Finns’ well-being at work and attitudes towards work. Intentions to resign have decreased, as has general loneliness. Work engagement has increased. Burnout symptoms have remained at the same level throughout the 2020s, according to the latest How is Finland doing? study.
I expertarbete svallar arbetet ofta över – största arbetspressen inom undervisningsbranschen29.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt en färsk undersökning är arbetsbördan i expertarbete ofta för stor och arbetet omfattar uppgifter som inte ingår i den egna arbetsbeskrivningen. Arbetet kan vara i tankarna i skadlig grad även på fritiden. Essentialisering hjälper till att avgränsa arbetet, hitta arbetets kärna och minska belastningen. Som stöd behövs också förändringar på organisationsnivå.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme