Tutkimus: Sotessa pitää johtaa myös työstä palautumista
15.8.2024 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Vain 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä palautuu hyvin työstään. Tämä on riski heidän työkyvylleen ja työvoimapulasta jo nyt kärsivälle sote-alalle. Palautumisessa tuleekin ottaa käyttöön yksilön keinojen lisäksi työyhteisön keinot, jotka liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.8.2024
Tuore tutkimus osoittaa, että sote-alan työntekijöiden työstä palautumisessa on puutteita, jotka johtavat huonoon työsuoritukseen, terveysongelmiin tai jopa heikentyneeseen työkykyyn.
Alle 30-vuotiaista sote-ammattilaisista vain 29 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 39 prosenttia palautui hyvin. Kaikenikäisillä sote-työntekijöillä vastaava prosenttiluku oli 35 syksyllä 2023. Esihenkilöistä 40 prosenttia ja päälliköistä 41 prosenttia palautui hyvin työstään.
Yksilön omat palautumiskeinot eivät ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan työyhteisön palautumisen keinoja. Tutkimus listasi palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille.
Palautuminen vaatii tukea osaavasta johtamisesta
Palautumisen yhteisölliset keinot ovat johtamiseen liittyviä asioita, jotka vaativat aikaa ja osaamista. Niiden avulla parannetaan työkuormituksen hallintaa, lisätään työn voimavaroja ja mahdollistetaan tai tuetaan erilaisten palautumisen keinojen, kuten tauotuksen, käyttöä työssä.
– Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa johtamistyöllään toimivat rakenteet työn tekemiselle, työyhteisön vuorovaikutukselle ja työyhteisön palautumisen keinojen käytölle, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.
Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita. Tällaisten toiminnan rakenteiden kautta voidaan varmistaa töiden sujuvuus sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivinen toiminta ja työstä palautumisen yhteisöllisten keinojen käyttö.
– Sote-alalla jo nyt hyvin toimivan valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Se alkaa siitä, että varmistetaan riittävä esihenkilötyöresurssi eli aikaa ja osaamista ja että huolehditaan myös esihenkilön omasta työstä palautumisesta, Laitinen muistuttaa.
Palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille
1. Johdon aktiivisuus ja oma esimerkki
Valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Johdon ja esihenkilöiden aktiivisuus on tässä avainasemassa. Panosta myös omana työstä palautumiseesi, koska olet esimerkki ja hyvin palautuneena suoriudut työstäsi hyvin.
2. Aika ja osaaminen
Varmista riittävä esihenkilötyöresurssi ja osaaminen työyhteisön toiminnan, työn sujuvuuden ja työstä palautumisen johtamiseen. Toteuta esihenkilöiden tehtävänkuvien päivitys toimialueittain. Huolehdi, että tarjolla on koulutusta, joka vahvistaa osaamista tukea työstä palautumista ja käyttää palautumisen keinoja. Kehittäkää työstä palautumisen keinoja.
3. Rakenteet
Huolehdi rakenteet kuntoon työyhteisön toimivuuden, yhteistyön ja innovatiivisuuden sekä sosiaalisen tuen varmistamiseksi. Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita.
4. Työkuormituksen hallinta
Panosta työkuormituksen hallintaan. Seuraa tilannetta työhyvinvointikyselyllä ja tehkää sen tulosten perusteella toimenpiteitä. Huolehtikaa riskinarvioinnista ja tehtävänkuvien päivityksestä. Tue työntekijää ja työyhteisöä työn rajaamisessa ja priorisoinnissa.
5. Palautumisen kaikki keinot käyttöön
Panosta palautumisen keinojen käyttöön työssä ja vapaalla. Sopikaa yhdessä työyhteisön palautumisen keinoista ja kannustakaa toisianne niiden käyttöön. Mahdollista työyhteisön palautumisen keinojen käyttö. Se tukee myös yksilöiden palautumisen keinojen käyttöä työaikana.
6. Psykologinen turvallisuus
Luo työyhteisöösi psykologista turvallisuutta. Se edistää sosiaalista tukea ja työstä palautumista.
7. Sosiaalinen tuki
Varmista, että työssäsi on aikaa kysyä työntekijöiden kuulumisia, keskustella työmäärän hallinnasta ja palautumisen tukemisesta. Osoita sosiaalista tukea työntekijöille ja työyhteisölle työn tekemiseen ja anna arvostavaa palautetta ja kiitosta. Tunnista vähän sosiaalista tukea saavat työntekijät ja vahvista sosiaalista tukea heille.
8. Erityisen tuen tarve
Varmista, että työyksikkösi tietää varhaisen tuen toimintamallit, koska työkyvyn tuki kuuluu kaikille, jo ennen kuin ongelmia työkyvyn kanssa ilmenee. Tue erityisesti henkilöitä, joiden terveys tai työkyky ovat heikentyneet, joiden työmäärä kasvaa äkillisesti ja joilla on vain vähän aiempaa kokemusta muutoksesta.
Tutustu tutkimusraporttiin
Johda palautumista kriisissä -hankkeen tutkimusraportti (julkari.fi)
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: lokakuu 202621.10.2026 07:44:29 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kuusi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työkyvyn lukutaitoa, opettajien eettistä kuormitusta ja työntekijöiden kokemuksia yhteiskäyttöisistä työtiloista.
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme