Tutkimus: Sotessa pitää johtaa myös työstä palautumista
15.8.2024 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Vain 35 prosenttia sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä palautuu hyvin työstään. Tämä on riski heidän työkyvylleen ja työvoimapulasta jo nyt kärsivälle sote-alalle. Palautumisessa tuleekin ottaa käyttöön yksilön keinojen lisäksi työyhteisön keinot, jotka liittyvät työn organisointiin, työyhteisön toimivuuteen ja työn tauottamiseen.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 15.8.2024
Tuore tutkimus osoittaa, että sote-alan työntekijöiden työstä palautumisessa on puutteita, jotka johtavat huonoon työsuoritukseen, terveysongelmiin tai jopa heikentyneeseen työkykyyn.
Alle 30-vuotiaista sote-ammattilaisista vain 29 prosenttia ja yli 60-vuotiaista 39 prosenttia palautui hyvin. Kaikenikäisillä sote-työntekijöillä vastaava prosenttiluku oli 35 syksyllä 2023. Esihenkilöistä 40 prosenttia ja päälliköistä 41 prosenttia palautui hyvin työstään.
Yksilön omat palautumiskeinot eivät ole riittäviä, vaan niiden lisäksi tarvitaan työyhteisön palautumisen keinoja. Tutkimus listasi palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille.
Palautuminen vaatii tukea osaavasta johtamisesta
Palautumisen yhteisölliset keinot ovat johtamiseen liittyviä asioita, jotka vaativat aikaa ja osaamista. Niiden avulla parannetaan työkuormituksen hallintaa, lisätään työn voimavaroja ja mahdollistetaan tai tuetaan erilaisten palautumisen keinojen, kuten tauotuksen, käyttöä työssä.
– Johdon ja esihenkilöiden tehtävänä on varmistaa johtamistyöllään toimivat rakenteet työn tekemiselle, työyhteisön vuorovaikutukselle ja työyhteisön palautumisen keinojen käytölle, tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta korostaa.
Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita. Tällaisten toiminnan rakenteiden kautta voidaan varmistaa töiden sujuvuus sekä mahdollistaa työyhteisön innovatiivinen toiminta ja työstä palautumisen yhteisöllisten keinojen käyttö.
– Sote-alalla jo nyt hyvin toimivan valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Se alkaa siitä, että varmistetaan riittävä esihenkilötyöresurssi eli aikaa ja osaamista ja että huolehditaan myös esihenkilön omasta työstä palautumisesta, Laitinen muistuttaa.
Palautumisen johtamista koskevat toimenpidesuositukset sote-alan johdolle ja esihenkilöille
1. Johdon aktiivisuus ja oma esimerkki
Valmentavan johtamisen rinnalle tarvitaan myös kuormituksen hallinnan ja työstä palautumisen johtamista. Johdon ja esihenkilöiden aktiivisuus on tässä avainasemassa. Panosta myös omana työstä palautumiseesi, koska olet esimerkki ja hyvin palautuneena suoriudut työstäsi hyvin.
2. Aika ja osaaminen
Varmista riittävä esihenkilötyöresurssi ja osaaminen työyhteisön toiminnan, työn sujuvuuden ja työstä palautumisen johtamiseen. Toteuta esihenkilöiden tehtävänkuvien päivitys toimialueittain. Huolehdi, että tarjolla on koulutusta, joka vahvistaa osaamista tukea työstä palautumista ja käyttää palautumisen keinoja. Kehittäkää työstä palautumisen keinoja.
3. Rakenteet
Huolehdi rakenteet kuntoon työyhteisön toimivuuden, yhteistyön ja innovatiivisuuden sekä sosiaalisen tuen varmistamiseksi. Rakenteilla tarkoitetaan työn tavoitteiden, työnjaon ja pelisääntöjen sopimista, säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia, turvallista ilmapiiriä ja avointa vuorovaikutusta, jotta työntekijöillä on mahdollisuus ottaa puheeksi työhön ja työstä palautumiseen liittyviä asioita.
4. Työkuormituksen hallinta
Panosta työkuormituksen hallintaan. Seuraa tilannetta työhyvinvointikyselyllä ja tehkää sen tulosten perusteella toimenpiteitä. Huolehtikaa riskinarvioinnista ja tehtävänkuvien päivityksestä. Tue työntekijää ja työyhteisöä työn rajaamisessa ja priorisoinnissa.
5. Palautumisen kaikki keinot käyttöön
Panosta palautumisen keinojen käyttöön työssä ja vapaalla. Sopikaa yhdessä työyhteisön palautumisen keinoista ja kannustakaa toisianne niiden käyttöön. Mahdollista työyhteisön palautumisen keinojen käyttö. Se tukee myös yksilöiden palautumisen keinojen käyttöä työaikana.
6. Psykologinen turvallisuus
Luo työyhteisöösi psykologista turvallisuutta. Se edistää sosiaalista tukea ja työstä palautumista.
7. Sosiaalinen tuki
Varmista, että työssäsi on aikaa kysyä työntekijöiden kuulumisia, keskustella työmäärän hallinnasta ja palautumisen tukemisesta. Osoita sosiaalista tukea työntekijöille ja työyhteisölle työn tekemiseen ja anna arvostavaa palautetta ja kiitosta. Tunnista vähän sosiaalista tukea saavat työntekijät ja vahvista sosiaalista tukea heille.
8. Erityisen tuen tarve
Varmista, että työyksikkösi tietää varhaisen tuen toimintamallit, koska työkyvyn tuki kuuluu kaikille, jo ennen kuin ongelmia työkyvyn kanssa ilmenee. Tue erityisesti henkilöitä, joiden terveys tai työkyky ovat heikentyneet, joiden työmäärä kasvaa äkillisesti ja joilla on vain vähän aiempaa kokemusta muutoksesta.
Tutustu tutkimusraporttiin
Johda palautumista kriisissä -hankkeen tutkimusraportti (julkari.fi)
Lisätiedot
Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, Työterveyslaitos, puh. 046 851 4426, jaana.laitinen@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Erilaiset tunnekoodit selittävät jännitteitä työyhteisöissä esimerkiksi sukupolvien välillä19.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Tunteet ja niiden hallitseminen ovat nykytyöelämässä tärkeä osa työkykyä. Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa tunnistettiin tunnekoodien merkitys työelämässä. Koodit ovat normeja, jotka määrittelevät hyväksyttäviä ja toivottavia tunteisiin liittyviä toimintatapoja työssä. Eriytyneet tunnekoodit esimerkiksi sukupolvien tai sukupuolten välillä voivat aiheuttaa jännitteitä ja väärinymmärryksiä työyhteisöissä. Jo koodien olemassaolon tunnistaminen voi auttaa parantamaan yhteistyötä ja työilmapiiriä. Työyhteisöjen avuksi on julkaistu aiheesta maksuton opas.
Different emotional codes explain tensions in work communities, for example, between generations19.5.2026 06:00:00 EEST | Press release
Emotions and managing them are an important part of work ability in today’s work life. A research project by the Finnish Institute of Occupational Health identified the significance of emotional codes in work life. Codes are norms that define acceptable and desirable behaviours related to emotions at work. Different emotional codes between generations or genders, for example, can cause tensions and misunderstandings in work communities. Even simply identifying the existence of codes can help improve collaboration and the work atmosphere. A free guide has been published to help work communities.
Undersökning: Arbetsplatserna förutser inte den gröna omställningens kompetensbehov tillräckligt6.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
För att främja den gröna omställningen krävs starkare miljökompetens på arbetsplatserna. Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät varierar emellertid möjligheterna att utveckla den miljökompetens som behövs i arbetet tydligt mellan olika verksamhetsområden och arbetstagargrupper.
Tutkimus: Työpaikat eivät ennakoi vihreän siirtymän osaamistarpeita riittävästi6.5.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän edistäminen edellyttää työpaikoilta nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista. Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan mahdollisuudet kehittää työssä tarvittavaa ympäristöosaamista vaihtelevat kuitenkin selvästi eri toimialojen ja työntekijäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaat osallistuvat kehittämiseen kaikkein vähiten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme