Vesilintujen metsästys alkaa
Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.
Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Hämärämetsästys on kielletty
Vesilintujen metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat maan eri osissa. Auringon lasku- ja nousuajat on helppo tarkastaa Oma riista -maastosovelluksesta.
Vesilintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Pilvisellä säällä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.
Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin
Monen rehevillä vesitöillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.
Tutkimusten mukaan vesilintujen taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.
– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen, sillä olemme Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein pesimäalue. Vesilinnustajien riistanhoitointo olisi syytä kohdistaa poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin, Svensberg jatkaa.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan ja saaliin määrään, jos ruokkii vesilintuja metsästystarkoituksessa.
Nokikanan ja punasotkan metsästys kielletty koko maassa
Punasotkan ja nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa.
Merialueilla allin metsästystä on käytössä saaliskiintiö, joka mahdollistaa viiden allin saaliin päivässä. Metsähanhea voi metsästää tiukoin rajoituksin pohjoisemman Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka-marraskuussa erikseen määritellyllä alueella.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.
Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki vesilintusaaliit Oma riista -palveluun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko SvensbergErikoissuunnittelija
Puh:029 431 2108marko.svensberg@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Kutsu medialla: Karhuvahinkojen ennaltaehkäisy – esittelyssä karhunkestävä roska-astia1.4.2025 08:40:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Ylämyllylle Liperiin kuulemaan ajankohtaista tietoa karhuvahinkojen ennaltaehkäisystä. Kevään edetessä ensimmäiset karhut ovat heränneet talviuniltaan ja etsineet ravintoa läheltä ihmisasutusta, myös roska-astioita tonkimalla. Medialle tarkoitetussa tilaisuudessa esitellään karhunkestävä roska-astia, joka on yksi kehitteillä oleva keino ehkäistä karhujen hakeutumista asutuksen läheisyyteen ravinnon perässä.
Den tidiga våren väcker björnarna – så skyddar du biodlingen mot skador19.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Björnarna börjar vakna ur vintersömnen, och hungriga individer kan orsaka skador på biodlingar. Det effektivaste skyddet är elstängsel, vars funktion är viktig att säkerställa inför våren. Biodlare kan beställa stängseltillbehör avgiftsfritt.
Aikainen kevät herättää karhut – näin suojaat mehiläistarhasi vahingoilta19.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Karhut heräilevät talviuniltaan, ja nälkäiset yksilöt voivat aiheuttaa vahinkoja mehiläistarhoille. Tehokkain suojakeino on sähköaita, jonka toimivuus on tärkeää varmistaa kevään kynnyksellä. Mehiläistarhaajat voivat tilata aitatarvikkeet maksutta.
Färre fällda rådjur och hjortar än tidigare år6.3.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Jakten på vitsvanshjort och rådjur avslutades i mitten av februari. Bytet i hela landet blev cirka 48 000 vitsvanshjortar och cirka 14 300 rådjur.
Peuroja ja kauriita saaliiksi aiempaa vähemmän6.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 48 000 valkohäntäpeuraa ja noin 14 300 metsäkaurista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme