Vesilintujen metsästys alkaa
Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.
Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Hämärämetsästys on kielletty
Vesilintujen metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat maan eri osissa. Auringon lasku- ja nousuajat on helppo tarkastaa Oma riista -maastosovelluksesta.
Vesilintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Pilvisellä säällä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.
Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin
Monen rehevillä vesitöillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.
Tutkimusten mukaan vesilintujen taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.
– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen, sillä olemme Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein pesimäalue. Vesilinnustajien riistanhoitointo olisi syytä kohdistaa poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin, Svensberg jatkaa.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan ja saaliin määrään, jos ruokkii vesilintuja metsästystarkoituksessa.
Nokikanan ja punasotkan metsästys kielletty koko maassa
Punasotkan ja nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa.
Merialueilla allin metsästystä on käytössä saaliskiintiö, joka mahdollistaa viiden allin saaliin päivässä. Metsähanhea voi metsästää tiukoin rajoituksin pohjoisemman Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka-marraskuussa erikseen määritellyllä alueella.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.
Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki vesilintusaaliit Oma riista -palveluun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko SvensbergErikoissuunnittelija
Puh:029 431 2108marko.svensberg@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Sälskador utmaning för fisket – samarbete med jägare tryggar tillgången på inhemsk fisk25.6.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Havssälarna orsakar skador för kommersiellt fiske. Yrkesfiskarna strävar efter att anpassa sig till situationen, men de fångstredskap som förstörs av gråsälarna och den förlorade fångsten försämrar tillgången på inhemsk fisk. Timo Saarinen är en av de få jägare som specialiserat sig på säljakt. Jakten riktas i samarbete med yrkesfiskarna till de individer som orsakar betydande skador för fisket.
Hyljevahingot kurittavat kalastusta – yhteistyö metsästäjien kanssa turvaa kotimaisen kalan saantia25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Merihylkeet aiheuttavat vahinkoja kaupalliselle kalastukselle. Kalastajat pyrkivät sopeutumaan tilanteeseen, mutta hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Timo Saarinen on yksi harvoista metsästäjistä, joka on erikoistunut hylkeenpyyntiin. Pyynti kohdistetaan yhteistyössä kalastajien kanssa niihin yksilöihin, jotka aiheuttavat merkittäviä vahinkoja kalastukselle.
Jägare, det är dags att inventera sjöfågelkullarna23.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
En morgon eller kväll ute i naturen i juli kan ge värdefull tilläggsinformation om sjöfåglarna. Informationen används bland annat vid beslut om jaktbegränsningar. Nu är det dags att inventera sjöfågelkullarna igen!
Metsästäjä, on aika laskea vesilintupoikueet23.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Yksi heinäkuinen aamu tai ilta luonnossa voi tuottaa arvokasta lisätietoa vesilinnuista. Tietoa, jota hyödynnetään muun muassa metsästysrajoituksista päätettäessä. On jälleen aika laskea vesilintupoikueita!
En lös katt eller hund är en fara för djurens ungar i naturen13.5.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Husdjur, katter och hundar som rör sig fritt kan orsaka stor förödelse i naturen. Katten hör inte hemma i naturen – ett husdjur utan tillsyn är ett hot mot häckande fåglar och däggdjurens ungar
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme