Vesilintujen metsästys alkaa
Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.
Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Hämärämetsästys on kielletty
Vesilintujen metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat maan eri osissa. Auringon lasku- ja nousuajat on helppo tarkastaa Oma riista -maastosovelluksesta.
Vesilintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Pilvisellä säällä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.
Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin
Monen rehevillä vesitöillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.
Tutkimusten mukaan vesilintujen taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.
– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen, sillä olemme Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein pesimäalue. Vesilinnustajien riistanhoitointo olisi syytä kohdistaa poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin, Svensberg jatkaa.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan ja saaliin määrään, jos ruokkii vesilintuja metsästystarkoituksessa.
Nokikanan ja punasotkan metsästys kielletty koko maassa
Punasotkan ja nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa.
Merialueilla allin metsästystä on käytössä saaliskiintiö, joka mahdollistaa viiden allin saaliin päivässä. Metsähanhea voi metsästää tiukoin rajoituksin pohjoisemman Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka-marraskuussa erikseen määritellyllä alueella.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.
Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki vesilintusaaliit Oma riista -palveluun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko SvensbergErikoissuunnittelija
Puh:029 431 2108marko.svensberg@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Jakten på skogshönsfågel startar – jakttiderna begränsas enligt fågelbeståndets utveckling9.9.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Jakten på skogshönsfåglar inleds den 10 september. Fågelbeståndens utveckling följs upp med hjälp av vilttriangelinventeringar och jakttiderna regleras årligen för att säkerställa en hållbar jakt. Det är viktigt att jägarna kontrollerar jakttiderna i förväg och anpassar bytesmängderna enligt fågelstammarnas tillstånd i området.
Metsäkanalinnustus alkaa – metsästysaikoja rajoitetaan lintukannan kehityksen mukaan9.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Metsäkanalintujen metsästys käynnistyy 10. syyskuuta. Lintukantojen kehitystä seurataan riistakolmiolaskennoilla ja metsästysaikoja säädellään vuosittain metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Metsästäjien on tärkeää tarkastaa metsästysajat ennen pyyntiä ja huomioida alueen lintukantojen tila saalismäärissä.
Varg och jakthund - hur minskas skaderisken?1.9.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I och med jaktsäsongen ökar risken för skador på hundar orsakade av vargar. Årligen inträffar tiotals hundskador orsakade av vargar, och störst är risken för jakthundar som arbetar långt ifrån sin ägare. Finlands viltcentral påminner om att framförhållning och beredskap är avgörande för att skydda hunden.
Susi ja metsästyskoira – miten pienentää vahingon riskiä?1.9.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Metsästyskauden myötä susien aiheuttamien koiravahinkojen riski kasvaa. Vuosittain tapahtuu kymmeniä susien aiheuttamia koiravahinkoja, ja suurimmassa riskissä ovat kaukana omistajastaan työskentelevät metsästyskoirat. Suomen riistakeskus muistuttaa, että ennakointi ja varautuminen ovat avain koiran suojaamiseen.
Jakten på hjortdjur inleds27.8.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Lappland, Kuusamo och Taivalkoski startar älgjakten i början av september. I övriga delar av landet startar vaktjakten på hjortdjur, vars mål är att minska trafikolyckorna och skördeskadorna. Antalet jaktlicenser för älg ökade och antalet jaktlicenser för vitsvanshjort minskade jämfört med förra säsongen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme