Vesilintujen metsästys alkaa
Vesilintujen metsästys alkaa 20. elokuuta kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty.
Elokuun 20. päivästä saa metsästää sinisorsia, taveja, telkkiä sekä heinätavia, haapanaa, jouhisorsaa, lapasorsaa ja tukkasotkaa. Allin, isokoskelon ja tukkakoskelon metsästys alkaa 1.9. Meri- ja kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien. Elokuun 20. päivänä kello 12.00 alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhen metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.
Hämärämetsästys on kielletty
Vesilintujen metsästyskielto alkaa tunti auringon laskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringon nousua. Auringon lasku- ja nousuaika vaihtelevat maan eri osissa. Auringon lasku- ja nousuajat on helppo tarkastaa Oma riista -maastosovelluksesta.
Vesilintu tulee aina tunnistaa ennen laukausta. Pilvisellä säällä tunnistamiseen riittävä valo saattaa loppua jo ennen laillisen metsästyksen päättymistä. Tällöin suositellaan metsästyksen päättämistä. Haavoittuneen vesilinnun saa etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös auringon laskettua.
Metsästys tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin
Monen rehevillä vesitöillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.
– Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Nämä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg kertoo.
Tutkimusten mukaan vesilintujen taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti.
– Suomessa on tärkeää panostaa elinympäristöjen kunnostamiseen, sillä olemme Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein pesimäalue. Vesilinnustajien riistanhoitointo olisi syytä kohdistaa poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen ja pienpetopyyntiin, Svensberg jatkaa.
Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan ja saaliin määrään, jos ruokkii vesilintuja metsästystarkoituksessa.
Nokikanan ja punasotkan metsästys kielletty koko maassa
Punasotkan ja nokikanan metsästys on kielletty koko maassa. Kiellettyä on myös haahkan syysaikainen metsästys ja allin metsästys sisämaassa.
Merialueilla allin metsästystä on käytössä saaliskiintiö, joka mahdollistaa viiden allin saaliin päivässä. Metsähanhea voi metsästää tiukoin rajoituksin pohjoisemman Suomen erikseen määritellyllä alueella 20.–27.8. ja Kaakkois-Suomessa loka-marraskuussa erikseen määritellyllä alueella.
Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla vesilintulajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä tukkakoskelo. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja nokikanaa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.
Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki vesilintusaaliit Oma riista -palveluun.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marko SvensbergErikoissuunnittelija
Puh:029 431 2108marko.svensberg@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Medborgarnas observationer av stora rovdjur ökar – över 67 000 observationer i år7.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
I år har över 67 000 observationer av stora rovdjur registrerats i Tassu-systemet. Ökningen jämfört med i fjol är nästan 70 procent. Särskilt björn- och vargobservationerna har så gott som fördubblats jämfört med motsvarande period i fjol.
Kansalaisten suurpetohavainnot kasvussa – yli 67 000 havaintoa tänä vuonna7.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Tänä vuonna suurpetohavaintoja on tallennettu Tassu-järjestelmään jo yli 67 000. Kasvua edelliseen vuoteen on lähes 70 prosenttia. Erityisesti karhu- ja susihavainnot ovat miltei kaksinkertaistuneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Omsorgsfullhet förebygger jaktolyckor27.10.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Under hösten har det rapporterats om jaktolyckor och tillbud. Finlands viltcentral påminner om att säker jakt förutsätter omsorgsfullhet, omdömesförmåga och iakttagande av reglerna av alla jägare.
Huolellisuus ehkäisee metsästysonnettomuudet27.10.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Kuluvan syksyn aikana on uutisoitu metsästysonnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Suomen riistakeskus muistuttaa, että turvallinen metsästys edellyttää huolellisuutta, harkintaa ja sääntöjen noudattamista kaikilta metsästäjiltä.
Höstmörker, brunstiga älgar i rörelse och stressiga arbetsresor är en ödesdiger kombination15.10.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Höstens mörker och hjortdjurens brunsttid ökar risken för trafikolyckor. I oktober-november rör sig älgar, hjortar och rådjur mycket, och särskilt i gryningen och skymningen, när pendlingstrafiken är som livligast. Det är dags att lätta på gasen och hålla ett öga på vägkanten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme