Kansallismuseo saapuu kylään eri puolille Suomea

Syksyn ensimmäinen pysähdyspaikka on Lappeenrannan taidemuseo 31.8.–1.9. Lappeenrannan lisäksi tänä vuonna kyläillään Raahen museossa, Soveliuksen talossa 26.–27.10. ja Loimaalla Suomen maatalousmuseo Sarassa 23.–24.11. Vuonna 2025 Kansallismuseo saapuu Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan museoon 22.–23.3. ja Joensuuhun Pohjois-Karjalan museon uusiin tiloihin entiselle kaupungintalolle 11.–12.10.

Sisäänpääsy on aina ilmainen.

”Haluamme, että mahdollisimman moni voi tutustua kansalliskokoelmiemme huippuesineisiin ja kokea palan Kansallismuseota”, yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell Suomen kansallismuseosta kertoo.

Museokyläilyt Kansallismuseo aloitti viime keväänä Tornionlaakson museosta, jossa kahden päivän aikana vieraili ennätykselliset 2400 kävijää.

”Mukanamme ovat ne esineet, joiden edessä kävijät Kansallismuseossa pysähtyvät yhä uudelleen ja jotka herättävät suuriakin tunteita”, Forssell sanoo. Mukaan valikoitavat esineet voivat vaihdella hieman museoiden toiveiden mukaan.

Viikonloppu on täynnä tapahtumaa ja tunnelmaa. Paikan päällä on mahdollista kuulla Suomen kansallismuseon ammattilaisia, ja keskustella museon asiantuntijoiden, tutkijan ja konservaattorin kanssa.

Kansallista kulttuuriperintöä kivikaudelta alkaen

Lappeenrantaan Kansallismuseo ottaa mukaansa seitsemän klassikon asemaan noussutta aarrettaan. Yksi näistä on kivikaudelta, nuorakeramiikan aikakaudelta (2800–1700 eaa.) peräisin oleva Säkkijärven hirvenpää.

Veistos on todennäköisesti ollut seremoniaesine, hirviklaanin tunnusmerkki tai päällikön statusmerkki. Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin kuuluva hirvenpää on valmistettu vulkaanisesta kivilajista, metatuffiitista, jota esiintyy Äänisjärven luoteisrannalla. 

Kansallismuseon vierailun aikana voi nähdä myös taidemaalari Edvard ”Eetu” Iston maalauksen Hyökkäys. Koulukirjoistakin tutussa teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Sen valmistumisvuonna 1899 keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa. Teos nousi nopeasti Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi.

Esillä on myös vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon kousa. Koristeelliset kousat olivat 1800-luvulla käytössä juhlamaljoina, mutta valmistumisajankohtana ne kuuluivat ainoastaan linnojen astiastoihin.

Suomen historian murrosvaiheesta, levottomalta 1100-luvulta peräisin oleva Halikon aarre koostuu useasta hopeaesineestä. Ajan taidekäsityön mestariteokseksi kutsuttu arvokas koru koostuu kullatusta krusifiksista sekä hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta. Nimi periytyy löytöpaikan mukaan. Saviruukun, jossa aarteet olivat, löysi torppari Karl Ollikkala Halikon kartanon mailta vuonna 1887.

Kansallismuseon vierailun aikana voi nähdä myös alkuperäiset Ateljer Faunin valmistamat Muumihahmot 1950-luvun lopulta, presidentti Urho Kaleva Kekkosen 1970-luvun silmälasit ja Nato-kynän, jolla ulkoministerinä toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen 17.5.2022.

Kansallismuseo saapuu kylään Lappeenrannan taidemuseoon 31.8.–1.9.2024. Museo on avoinna lauantaina 31.8. klo 11–17 ja sunnuntaina 1.9. poikkeuksellisesti klo 10–16, vapaa pääsy.