Henkirikoksissa laskeva trendi
Henkirikollisuuden taso on laskenut vuodesta 2009 vuoteen 2022. Myönteinen kehitys näkyy hieman selvemmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Henkirikoskatsauksesta.
Henkirikosten taso laski seurantajaksolla 2009–2022 1,8 surmatusta henkilöstä 1,4 surmattuun 100 000 asukasta kohti, mikä tarkoittaa lähes neljänneksen vähennystä. Väheneminen ilmenee koko maassa keskimääräisten henkirikostasojen tasaantumisessa maakuntien välillä. Laskeva trendi näyttää kuitenkin tasaantuneen hieman nykyiselle vuosikymmenelle siirryttäessä, joskin Tilastokeskuksen tuoreet luvut viittaavat henkirikollisuuden tason laskeneen vielä entisestään viime vuonna (-23 % vuodesta 2022). Henkirikollisuuden tason lasku noudattaa länsimaista trendiä.
Henkirikoksissa tyypillisin tekoväline oli keittiöveitsi ja surmaajat olivat pääsääntöisesti hieman uhrejaan nuorempia. Päihteiden käyttö on myös keskeisessä osassa henkirikostapauksissa. Tapauksista 65 prosentissa vuosina 2009–2022 sekä uhri että tekijä olivat päihtyneenä, 78 prosentissa vähintään toinen osapuolista oli päihtynyt. Aikuisväestössä päihtyneenä surmattujen määrä oli miesten keskuudessa huomattavasti korkeampi kuin naisten keskuudessa.
Henkirikoksen tekijät ja uhrit useimmiten miehiä
Pääosa henkirikoksista liittyy Suomessa toisilleen ennalta tuttujen miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin yksityisasunnoissa. Lähes puolessa henkirikoksista tekijä oli uhrin ystävä tai tuttava. Noin viidennes surmista oli parisuhdetappoja, täysin tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneiden tekojen osuus oli noin 13 prosenttia.
Seurantajaksolla 2009–2022 havaittu henkirikollisuuden tason lasku näkyi kuitenkin hieman selkeämmin miehiin kohdistuneessa väkivallassa, naisiin kohdistuneen väkivallan taso pysyi melko tasaisena. Miehiä surmattiin vuosina 2009–2015 vuosittain keskimäärin 70, vuosina 2016–2022 enää 52. Naisten vastaavat määrät olivat 29 ja 25. Vaikka naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan torjunta on tuottanut kuluvalla vuosikymmenellä positiivisia tuloksia, viime vuosina parisuhdeväkivallan ehkäisyyn tähtäävän toiminnan vaikutus näyttäisi hieman tasaantuneen.
Nuorten henkirikollisuus on suhteellisen harvinaista
Vaikka nuorten tekemä väkivaltarikollisuus on herättänyt laajaa julkista keskustelua, tapaukset, joissa nuoret ihmiset ovat henkirikosten tekijöinä tai uhreina ovat vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana ja ovat suhteellisen harvinaisia. Henkirikosseuranta-aineistolla tehdyn tutkimuksen mukaan erityisesti 15–29-vuotiaiden henkirikoksissa tyypillisiä ovat ensiksi uhrit, jotka käyttävät huumausaineita ja ovat altistuneita rikolliseen ympäristöön, toiseksi uhrit, joita kohtaan kohdistetaan väkivaltaa julkisella paikalla ja alkoholin käyttötilanteessa, sekä kolmanneksi nuoret, jotka joutuvat ennalta suunnitellun, useamman uhrin vaatineen ampumistilanteen uhriksi.
Nuorten kokeman ja tekemän henkirikollisuuden ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä lisätutkimusta erityisesti niiltä osin, missä nuorten henkirikokset eroavat muutoin tyypillisestä suomalaisesta henkirikoksesta. Katsauksen mukaan erityisesti huumeiden käytön, huumemarkkinoiden ja väkivallan keskeisten yhteyksien tunnistamiseen, sekä päihde- ja terveydenhoidon kehittäminen huumeiden käytön ja sen negatiivisten vaikutusten vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Henkirikokset julkisilla paikoilla vähenivät koronapandemian aikana
Uhrin koti yleistyi henkirikoksen tekopaikkana koronapandemian ja sen jälkeisinä vuosina 2020–2022 verrattuna vuoteen 2018. Myös julkisilla paikoilla tapahtuneet teot laskivat koronapandemian aikana, mutta nousivat jälleen yhteiskunnan avauduttua. Sekä tekijöiden että uhrien keskimääräinen ikä laski Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän perusteella vuodesta 2020 alkaen ja huumausaineiden vaikutuksen alaisuus on kasvanut suhteellisesti etenkin uhrien osalta.
Henkirikoskatsaus on toteutettu osana Poliisihallituksen kanssa ylläpidettyä Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää.
Julkaisu:
Henkirikoskatsaus 2024
Lisätiedot:
Yliopistotutkija Miisa Törölä
miisa.torola@helsinki.fi
029 4123577
Suunnittelija Anna Raeste
anna.raeste@helsinki.fi
029 4120879
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Suomelle mitaleita ja kunniamaininta kemiaolympialaisissa – koko joukkue pääsi palkinnoille25.7.2025 10:10:30 EEST | Tiedote
Nuoret kemian taitajat kilpailivat niin teoriaosaamisessa kuin käytännön laboratoriotöissä Pohjoismaisissa kemiakisoissa Göteborgissa ja kansainvälisissä olympialaisissa Dubaissa.
Happikato jää järven ekologiseen muistiin24.7.2025 14:14:04 EEST | Tiedote
Vaikka jääpeitteinen aika on lyhentynyt ilmaston lämmetessä, ei kaikkien järvien happitilanne ole parantunut.
Vanhempien rokote-epäröinti voi heikentää rokotekattavuutta23.7.2025 08:56:30 EEST | Tiedote
Vanhempien luottamus asiantuntijoihin ja virallisiin tietolähteisiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten he rokotuttavat lapsensa. Myös terveydenhoitajilla on keskeinen rooli kansallisen rokotusohjelman toteuttamisessa.
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme