THL:n lausunto: Rahapelihaittojen ehkäisyn merkitys vähenemässä Suomen rahapelipolitiikassa

Hallitus esittää, että Veikkaus Oy:n yksinoikeus rahapelien järjestämiseen päättyisi vedonlyöntipeleissä ja netissä pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä. Nämä pelit avattaisiin kilpailulle lisenssimallilla.

THL ei pidä kanavointiasteen kasvattamista rahapelihaittoja ehkäisevien ja vähentävien toimien kustannuksella ratkaisuna luvattoman rahapelitoiminnan vähentämiseen. Kanavointiaste kuvaa sitä rahapelaamisen osuutta, joka kohdistuu kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn ja kansallisen viranomaisen valvomaan rahapelitarjontaan.

”Rahapelimarkkinan avaaminen johtaa siihen, että kaikkein haitallisimpina pidettyjen rahapelien saatavuus lisääntyy ja tällä on todennäköisesti kulutusta ja haittoja kasvattava vaikutus”, arvioi tutkimuspäällikkö Johanna Järvinen-Tassopoulos THL:stä.

THL:n lausunnon mukaan on erittäin todennäköistä, että korkean haittariskin omaavien verkkorahapelien saatavuuden kasvaessa myös rahapelihaitat kasvavat. Tarjonnan lisääntyminen todennäköisesti houkuttelee myös uusia kuluttajia näiden korkeamman haittariskin verkkorahapelien pariin.

Uutta rahapelijärjestelmää ja siihen liittyvää lainsäädäntöä on THL:n arvion mukaan valmisteltu hyvin nopealla aikataululla, vaikka markkinan avaaminen verkkorahapelien osalta sisältää erityisiä ja vaikutuksiltaan huomattavia riskejä rahapelihaittojen ehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta.

Lisäksi ehdotuksessa hallituksen esitykseksi sallitaan verkkokasino- ja -vedonlyöntipelien markkinointi siitä huolimatta, että alaikäiset nuoret ja nuoret aikuiset altistuvat jatkuvasti epäsuoralle rahapelien markkinoinnille verkkoympäristöissä ja fyysisissä ympäristöissä. Myös haavoittuvat ihmisryhmät, kuten rahapeliongelmasta toipuvat ja heidän läheisensä, todennäköisesti altistuvat haluamattaan aiempaa enemmän rahapelimarkkinoinnille.

Rahapelihaittojen ehkäisy tarvitsee tehokkaita työkaluja onnistuakseen

THL katsoo, että rahapelitoimijakohtaiset kulutus- ja tappiorajat ovat riski haittojen ehkäisyn ja vähentämisen näkökulmasta. Pelaaja joutuu tällöin asettamaan kulutus- ja tappiorajan jokaisen rahapelitoimijan sivustolle erikseen ja yhden rajan tullessa vastaan hän voi helposti siirtyä seuraavalle sivustolle jatkamaan pelaamista.

”Rahapelihaittoja voidaan ehkäistä ja vähentää esimerkiksi kattavilla kaikkia rahapeliyhtiöitä koskevilla yhteisillä enimmäiskulutus- ja tappiorajoilla sekä rahapelaamisen estoilla. Rajojen tulee olla pakolliset ja riittävän matalat sekä rahapelaaminen on voitava estää myös pelityyppikohtaisesti”, Järvinen-Tassopoulos sanoo.

”Esityksen mukaiset rahapelitoimijakohtaiset talletusrajat ovat selvä heikennys nykytilaan nähden. Ne todennäköisesti johtavat yhdessä rahapelien lisääntyvän markkinoinnin ja näkyvyyden kanssa siihen, että etenkin nuoremmat pelaajat häviävät edelleen huomattavia summia eri sivustoilla ja velkaantuvat jopa aiempaa nopeammin”, toteaa erityisasiantuntija Tomi Roukka THL:stä.

THL:n näkemyksen mukaan nuoret altistuvat rahapelaamiselle jo alaikäisinä esimerkiksi osana digitaalista pelaamista tai sosiaalisessa mediassa. Enemmistö nuorista aikuisista opiskelee tai tekee osa-aikatyötä, eikä heille ole vielä kertynyt varallisuutta. Nuorten tiedot ja taidot oman talouden hallinnan suhteen ovat vasta kehittymässä.

Mikäli rahapelihaitat lisääntyvät, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuormittuvat entisestään.

”Myös talous- ja velkaneuvonnan palvelujen kysyntä todennäköisesti kasvaa”, Roukka sanoo.

THL:n arvion mukaan rahapelituotosta keskusteltaessa on erittäin tärkeää hahmottaa, että merkittävä osa rahapelikulutuksesta tulee haitallisesta rahapelaamisesta ja haavoittuvassa asemassa olevilta. Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen vaativat STM:n johdolla valmistellun rahapelipoliittisen ohjelman mukaista suunnitelmallisuutta ja tehokkaita toimenpiteitä, jotta voidaan ehkäistä niin riskitason rahapelaamista, rahapeliongelman ja vakavamman rahapeliriippuvuuden kehittymistä kuin velkaantumistakin.

”Haitat koskettavat rahapelaajaa itseään, hänen läheisiään ja lähiyhteisöään sekä koko yhteiskuntaa”, Järvinen-Tassopoulos muistuttaa.

Lisätietoja:

THL:n lausunto rahapelilaista

Lisätietoa rahapeleistä

Rahapelipoliittinen ohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö)

Johanna Järvinen-Tassopoulos
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7022

Tomi Roukka
erityisasiantuntija
THL
puh. 029 524 7141

etunimi.sukunimi@thl.fi