Korjattu tiedote: Valkoposkihanhien poikasten määrä laski merkittävästi pääkaupunkiseudulla
Suomen ympäristökeskus on korjannut tiedotteeseen yhden virheellisen luvun 21.8.2024 klo 17. Venäjän arktinen hanhikanta -kappaleessa on korjattu Suomen pesimäkannan kooksi 27 000 yksilöä virheellisen 14 000 yksilön sijaan.
Pääkaupunkiseudun valkoposkihanhien kokonaismäärä laski edellisvuodesta hieman, mutta poikasten ja poikueiden määrä laski 30 prosenttia. Poikasten väheneminen johtui todennäköisesti ainakin osin kevään ja alkukesän vaihtelevista sääolosuhteista. Tulokset perustuvat Suomen ympäristökeskuksen kesäseurantaan. Vuosittainen poikueiden seuranta on laajentunut Turun seudulle, Lahteen, Kotkaan, Haminaan ja Parikkalaan.
Heinäkuun lopulla Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia laskettiin yhteensä 5338 yksilöä, joista poikasia oli 492. Poikasten osuus kaikista havaituista hanhista oli vain 9,2 prosenttia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2006 alkaneella seurantajaksolla poikasten osuus on ollut tätä alhaisempi vain vuonna 2016. Aikuisten lintujen määrä pysyi lähes ennallaan.
Poikasten osuus kannasta on vaihdellut 8,5–20,3 prosentin välillä ja osuus oli laskeva vuosina 2008–2018. Vuonna 2019 poikasten osuus lähti kasvuun, ja huippuvuonna 2022 se oli 20,3 prosenttia. Poikueiden keskikoko oli 2 poikasta, mikä on vähemmän kuin edelliskesänä ja vuosien 2006–2024 seurantajaksolla keskimäärin (2,2 poikasta).
”Valkoposkihanhien poikueiden vähenemisen täsmällistä syytä ei tiedetä, mutta kevät oli hanhien pesinnän aloittamisen aikaan erityisen luminen. Sen jälkeen alkoivat kovat helteet. Nämä vaihtelevat äärisäät saattoivat vaikeuttaa pesintää ja vähentää hanhien ruokavaroja”, sanoo erikoistutkija Kim Jaatinen Sykestä.
Valkoposkihanhen kotimaisen pesimäkannan kehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen yhteistyönä. Seurannalla kerätään perustietoa hanhen ekologiasta ja levittäytymisestä Suomessa. Seurantaan ei sisälly Venäjällä pesivä arktinen valkoposkihanhikanta, joka aiheuttaa ongelmia muuttoreittinsä pelloilla.
Korkeampi kasvillisuus ja aitaaminen auttavat hanhien ohjaamisessa
Nurmialueiden muuttaminen niittymäisemmiksi on jo aiemmin todettu toimivaksi keinoksi muuttaa alueita hanhille vähemmän mieluisiksi. Toinen keino estää hanhilta tietyn alueen käyttö on alueen aitaaminen edes väliaikaisesti. Lentokyvyttömät poikaset eivät pääse matalankaan aidan yli. Hanhilla tulee olla lähistöllä kuitenkin aina joku vaihtoehtoinen alue, johon ne voivat mennä. Valkoposkihanhi on rauhoitettu Suomessa luonnonsuojelulailla.
Aitaamista on käytetty onnistuneesti hanhien ohjaamiseen tietyille alueille mm. Lahden seudulla. Yhdistelmää aitaamisesta ja korkeammasta kasvillisuudesta on sovellettu tänä vuonna Töölönlahden rannalle valmistuneessa kansalaispuistossa Helsingissä.
Venäjän arktinen hanhikanta on oma kysymyksensä
Venäjällä pesivän arktisen valkoposkihanhipopulaation seuranta ei sisälly tämän tiedotteen käsittelemään laskentaan, joka koskee vain Suomessa pesiviä hanhia. Pohjoisen Venäjän pesimäkanta koostuu yli miljoonasta hanhesta. Suomen pesimäkanta koostuu noin 27 000 yksilöstä. (Huom. tämä lukumäärä on korjattu 21.8.2024 klo 17.00. Virheellinen alkuperäinen lukumäärä Suomen pesimäkannalle oli 14 000 yksilöä).
Satoja tuhansia Venäjän arktisia hanhia levähtää Suomessa muuttomatkallaan keväällä ja syksyllä ja aiheuttaa viljelyksille tappioita ruokaillessaan pelloilla.
Suomen hallitus on asettanut työryhmän selvittämään valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästettäviksi lajeiksi. Valkoposkihanhen metsästyksellä pyritään vähentämään hanhien aiheuttamia viljelystappioita Itä-, ja Etelä-Suomen pelloilla. Sen sijaan kaupunkilaisten ja hanhien rinnakkaiselon yhteensovittamista voidaan parhaiten edistää viheralueiden suunnittelulla.
Pääkaupunkiseudun suosituimmat hanhialueet
Helsingissä poikueita havaittiin eniten Suomenlinnassa, Töölönlahdella, Arabianrannassa, Lauttasaarensalmessa ja Töölön Merikannontiellä. Itä-Helsingissä suurimmat määrät havaittiin Tammisalon Porolahdella ja Herttoniemenrannassa. Itäisessä Espoossa poikueita oli eniten Vermossa.
Eniten valkoposkihanhia havaittiin perinteisillä paikoilla Kaivopuistossa, Töölönlahdella, Suomenlinnassa ja Arabianrannassa. Näiden alueiden hanhien osuus on 35 prosenttia havaittujen hanhien kokonaismäärästä, joka on jonkin verran vähemmän kuin edellisvuosina.
Suuria määriä hanhia havaittiin lisäksi läntisessä Helsingissä muun muassa Töölön Merikannontiellä, Hietarannan uimarannalla, Lauttasaaren Kasinonrannassa, Pikku Huopalahdella ja Merisatamassa. Itä-Helsingin suurimmat kerääntymät löytyivät Arabianrannan ohella Tammisalon Porolahdelta ja Herttoniemenrannasta.
Espoon itäosissa valkoposkihanhia havaittiin 660 yksilöä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat valkoposkihanhimäärät havaittiin Vermossa ja Otsolahdella. Itäisen Espoon osuus pääkaupunkiseudulla lasketuista hanhista on 12 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun pesimäkanta vakiintunut
Valkoposkihanhen pääkaupunkiseudun pesimäkanta on kasvanut vuodesta 2006 melko tasaisesti vuoteen 2015 asti, jolloin laskennassa havaittujen hanhien kokonaismäärä kasvoi noin 6000 yksilöön. Vuoden 2015 jälkeen kanta ei ole kasvanut, vaikka sen koko vaihtelee hieman vuosittain. Pesimäkannan koko pääkaupunkiseudulla näyttää siis vakiintuneen ja pysyneen vakaana jo lähes kymmenen vuotta.
Valkoposkihanhet pesivät Helsingin ja Espoon saaristossa ja tuovat poikasensa kesä-heinäkuussa kaupungin nurmikoille ruokailemaan. Valtaosa poikasista saavuttaa lentokykynsä heinä-elokuun vaihteessa, jolloin osa hanhista siirtyy ruokailemaan sisämaan puistoihin ja peltoalueille.
Laskennat Turussa, Paraisilla, Naantalissa, Kotkassa, Haminassa, Lahdessa ja Parikkalassa
Kaupunkialueilla pesiviä valkoposkihanhia laskettiin pääkaupunkiseudun lisäksi jälleen myös Turussa, Paraisilla, Naantalissa, Kotkassa ja Haminassa sekä Lahdessa. Uutena kohteena tämän vuoden laskentoihin mukaan tuli Parikkala. Poikuelaskentoja on laajennettu alueille, joilla hanhia esiintyy runsaasti. Seurannan avulla kaupungit saavat tarkkaa tietoa hanhien esiintymisestä ja kantojen kehityksestä.
Lahdessa ja Asikkalassa havaittujen hanhien kokonaismäärä oli 711, joista poikasia oli 97. Kokonaismäärä kasvoi viime vuoden 602 hanhesta hieman, samoin kuin poikasten määrä (viime vuonna 74). Suurimmat hanhimäärät ja poikuemäärät havaittiin Pikku-Vesijärvellä, Kahvisaaressa ja Teivaalan satamassa.
Turussa, Paraisilla ja Naantalissa hanhia havaittiin yhteensä 1004, joista poikasia oli 47. Viime vuonna tällä seuranta-alueella laskettiin hanhia yhteensä 867 joista poikasia 31, eli molempien määrä kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna. Eniten hanhia havaittiin Naantalin kylpylällä, Paraisten Keskuspuistossa ja Kirkkopuistossa sekä Turun Ruissalossa Kansanpuiston laitumella ja Kolkassa. Poikueita havaittiin eniten Paraisten Keskuspuistossa ja Kirkkopuistossa, ja pienempiä määriä mm Turussa Ruissalon Kansanpuiston laitumella sekä Naantalissa Kylpylän ympäristössä ja Kultarannan golfkentällä.
Kotkassa laskettiin 420 hanhea ja Haminassa 337. Poikasia näistä oli 24 ja 37. Määrät pysyivät edellisvuoteen nähden Kotkassa lähes ennallaan, Haminassa määrät laskivat hieman, kun viime vuonna laskettiin yhteensä 391 hanhea joista 48 oli poikasia. Kotkassa suurimmat hanhimäärät havaittiin Mussalon Santalahden uimarannalla, Sapokanlahden venesatamassa sekä Hovinsaaren puistossa. Pääosa Kotkan poikueista havaittiin Sapokanlahden venesatamassa ja meripelastusasemalla sekä Vasikkasaarentiellä. Haminassa eniten hanhia havaittiin Tervasaaren itäpuolella ja Pappilansaarien Välisalmen itäosassa. Poikueita havaittiin eniten Pappilansaarien Etusaarella.
Parikkalassa hanhia havaittiin Kangaskylän rannoilla sekä Joukiossa yhteensä 193, joista poikasia oli 53. Sisämaassa vain Parikkalassa ja Lahdessa on vakiintunut valkoposkihanhen pesimäkanta.
Kiitos vapaaehtoisille!
”Ilman yhteistyötä ja vapaaehtoisten korvaamatonta panosta hanhien laskennat eivät onnistu. Suuri kiitos jälleen omasta ja koko Suomen ympäristökeskuksen puolesta vapaaehtoisille, jotka osallistuivat laskentoihin Lahdessa, Kotkassa, Haminassa ja Parikkalassa, kiittelee Syken Jaatinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erikoistutkija Kim Jaatinen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 050 350 8023, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Aleksi Mikola, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 050 328 7588, etunimi.sukunimi@syke.fi
Alueelliset asiantuntijat:
Turun seutu: erikoissuunnittelija Päivi Sirkiä, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 091, etunimi.sukunimi@syke.fi
Lahden seutu: Esa Lammi, p. 0400 200 652, etunimi.sukunimi@kolumbus.fi
Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 377, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
- Taulukko 1. Valkoposkihanhet Espoossa ja Helsingissä 19.7.-4.8. vuosina 2005-2024.pdf
- Taulukko 2. Valkoposkihanhet Turun seudulla heinäkuun lopulla vuosina 2022-2024.pdf
- Taulukko 3. Valkoposkihanhet Kotkassa ja Haminassa heinäkuun lopulla vuosina 2023-24.pdf
- Taulukko 4. Valkoposkihanhet Lahdessa ja Asikkalassa heinäkuun lopulla vuosina 2022-2024.pdf
- Taulukko 5. Valkoposkihanhet Parikkalan seudulla heinäkuun lopulla vuonna 2024.pdf
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 9.–13.9.20249.9.2024 13:58:55 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
How does local biodiversity affect the development of the human immune system?5.9.2024 13:00:00 EEST | Press release
Jenni Lehtimäki, a senior research scientist at the Finnish Environment Institute (Syke), has received €1.73 million in research funding from the European Research Council (ERC). The research aims to investigate how organisms other than bacteria influence the development of the human immune system and children’s health.
Miten lähiympäristön biodiversiteetti vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmän kehittymiseen?5.9.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Jenni Lehtimäki on saanut 1,73 miljoonan euron tutkimusrahoituksen Euroopan tiedeneuvostolta (ERC). Tutkimuksessa selvitetään, miten muutkin eliölajit kuin bakteerit vaikuttavat ihmisen immuunijärjestelmän kehitykseen ja lasten terveyteen.
Viikkokatsaus 2.–6.9.20242.9.2024 14:52:49 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Storskarvsbeståndet i Finland ökade med över tio procent29.8.2024 14:06:56 EEST | Tiedote
Sommaren 2024 räknades cirka 31 950 storskarvbon i Finland. Det finska häckningsbeståndet ökade med 14 procent, alltså med cirka 4 035 bon. Uppenbarligen har inflödet av skarvar från andra Östersjöländer börjat redan föregående år. Denna inflyttning har ökat det häckande beståndet med cirka en fjärdedel efter en relativt stabil period 2015–2022. Målet med långsiktig uppföljning och forskning är att stödja socialt, ekologiskt och ekonomiskt hållbar samexistens med skarvar genom information av hög kvalitet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme