Jo lähes joka toinen suomalaisnuori sijoittaa – ”Hieno uutinen”

Jo lähes joka toinen (44 %) 18–24-vuotias suomalainen sijoittaa. Osuus on noussut erittäin nopeasti, sillä vielä vuonna 2020 luku oli 28 prosenttia, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimuksesta.

Nuoret sijoittavat koko väestöä ahkerammin. Kaikista suomalaisista rahojaan sijoittaa 38 prosenttia. Vuonna 2020 osuus oli 36 prosenttia.

Nuorten sijoituskohteet eivät juuri eroa muusta väestöstä. Ikäryhmästä 27 prosenttia kertoo sijoittaneensa viimeisen puolen vuoden aikana rahastoihin. 15 prosenttia on sijoittanut suoriin osakkeisiin ja viisi prosenttia pörssinoteerattuihin rahastoihin eli ETF:iin.

”Nuorten innostuminen sijoittamisesta on erittäin hieno uutinen, koska aika on sijoittajan puolella. Esimerkiksi opiskelija voi aloittaa sijoittamisen kympillä kuussa, ja tulojen noustessa myös kuukausittaisia summia kannattaa nostaa suhteessa tuloihin. Kun säästämisen ja sijoittamisen aloittaa jo nuorena, on säästösummia helppo nostaa, kun tulot nousevat esimerkiksi työelämään siirryttäessä”, sanoo Ville Orava, Danske Bankin laina- ja sijoituspalveluista vastaava johtaja.

Nuorten yleisimmät syyt sijoittaa ovat taloudellisen puskurin luominen (52 %) ja suuremman tuoton saaminen (52 %). Muita vastaajia useammin korostuvat rikastuminen (37 %) ja se, että sijoittaminen on hauska harrastus (25 %).

Muuhun väestöön verrattuna nuoret kokevat muita useammin sijoittamisen esteeksi taitojen puutteen. Sitä vastoin ylimääräisen rahan puute koetaan muuta väestöä harvemmin esteeksi sijoittaa.

Nuoret optimistisimpia vaurastumismahdollisuuksistaan

Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoret suhtautuvat myös optimistisimmin mahdollisuuksiinsa vaurastua. Tutkimuksen perusteella 18–24-vuotiaat myös laittavat säästöihin ja sijoituksiin hieman enemmän koko väestöön verrattuna. 18–24-vuotiaat säästävät ja sijoittavat keskimäärin 190 euroa kuussa, kun koko väestö säästää ja sijoittaa keskimäärin 170 euroa kuussa

18–24-vuotiaista 58 prosenttia kokee ainakin jossain määrin mahdolliseksi vaurastua elämänsä aikana. Esimerkiksi 35–54-vuotiaista näin kokee 28 prosenttia vastaajista.

Nuoret kokevat muita useammin voivansa vaurastua erittäin hyväpalkkaisella, ahkeralla opiskelulla saavutetulla työpaikalla, säännöllisellä työssä käymisellä nuoresta pitäen ja yrittäjyydellä.

”Monella nuorella voi olla jo työtuloja mutta menot ovat pienemmät, varsinkin jos asuu yhä vanhempiensa luona. Erityisen hienoa on mielestäni se, että säännöllinen säästäminen ja sijoittaminen aloitetaan yhä nuorempana. Nuorena aloitettuja fiksuja tapoja on helppo jatkaa myös aikuisena”, sanoo Ville Orava.

Merkittäviä etuja akavalaisen liiton opiskelijajäsenelle – myös sijoittamiseen

Danske Bank ja Akava ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2016. Nyt yhteistyö tuo opiskelijoille rahallisesti merkittäviä etuja, jotka auttavat keskittymään opintoihin ja kartuttamaan sijoituksia jo opintoaikana.

Esimerkiksi uuteen Säännöllisen Säästämisen rahastosäästösopimukseen Danske Bank tarjoaa 30 euron pesämunan. Osakesäästötilin avaajalle pankki tarjoaa ensimmäiset 5 osakekauppaa ilman välityspalkkiota ja hallinnointikulua

”Haluamme kannustaa suomalaisia nuoria sijoittamisen pariin jo varhain. Sijoittaminen ei vaadi valtavaa tietotaitoa ja isoja omaisuuksia vaan aloittaa voi pienilläkin summilla”, sanoo Ville Orava.

Etujen kuvaukset löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta https://danskebank.fi/akava-opiskelija.

-->> Tutustu etuihin

Taloudellinen mielenrauha 2024 -kyselytutkimus

Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella.
Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin. Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024.

Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).